Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kaverisi voi olla mainostaja - suosittelumarkkinointi lisääntyy

Heini Närvänen suosittelee tällä kertaa lasten juhlajuomia
Heini Närvänen suosittelee tällä kertaa lasten juhlajuomia suosittelumarkkinointi

Tuttavien mielipiteitä kuunnellaan tarkalla korvalla. Ennen sana kiinnostavista tuotteista levisi puskaradion ja Tupperware-kutsujen kautta. Nyt ideaa on jalostettu ja tuotteiden suosittelut on viety sosiaaliseen mediaan. Suomessa toimii kaksi suosittelumarkkinointia pyörittävää yritystä, Hopottajat ja Buzzador.

Ystäviltä saadut tulevat suositukset ovat tehokkainta markkinointia. Varsinkin nettisukupolvi myös luottaa muiden ihmisten suosituksiin.

- Ennen ajateltiin, että kasvokkain tapahtuva suosittelu on tehokkainta. Nyt Facebook-ystävältä saatu suositus saattaa olla yhtä tehokas, sanoo Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Jaakko Aspara.

Näkymä Hopottajien nettisivulta
Näkymä Hopottajien nettisivulta Näkymä Hopottajien nettisivulta hopottajat

Hämeenlinnalainen bloggaaja Heini Närvänen on liittynyt jäseneksi sekä Buzzadoriin että Hopottajiin.

- Ystäville ja perheelle suosittelen kasvotusten: kerron tuotteista ja annan näytteitä. Blogissani suosittelen tuotteita tai palveluita lukijoille. Näin saan parhaiten kerrottua tuotteista eri kohderyhmille.

Bloggaajat haluttuja suosittelijoita

Suositteluja tehdään kampanja kerrallaan. Kampanjoita on Buzzadorilla vuodessa noin 35, Hopottajilla vajaat 15.

Ystäville ja perheelle suosittelen kasvotusten. Blogissani suosittelen lukijoille.

Mainostaja ostaa kampanjan suosittelumarkkinointifirmalta ja päättää kampanjan kohderyhmän. Kohderyhmään kuuluvat suosittelijat voivat sitten hakea mukaan kampanjaan.

Jokainen buzzadori pääsee suosittelijaksi keskimäärin neljässä kampanjassa vuosittain, bloggaavat buzzadorit hieman useammin.

Suosittelijat saavat palkkionsa tavaroina tai palveluina

Yhdessä kampanjassa suosittelija saa palkkioksi tavaraa tai palvelun etuja noin parinkymmenen euron edestä. Joskus pakettiin kuuluu näytteitä, joita jaetaan tuttaville. Kalliimpia tuotteita ei saa ilmaiseksi, vaan suosittelijat ostavat ne alennuksella. Rahaa Hopottajien tai Buzzadorin jäsenet eivät saa ollenkaan.

Näkymä Buzzadorin nettisivulta
Näkymä Buzzadorin nettisivulta Näkymä Buzzadorin nettisivulta buzzador

- Tuotteiden rahallinen arvo ei selitä mitenkään sitä, miksi ihmiset haluavat buzzadoriksi, kertoo Buzzadorin toimitusjohtaja Pär Thunström.

Suosittelumarkkinoinnissa suosittelijaverkoston jäsenet keräävät sosiaalisia pisteitä. Aktiiviset suosittelijat saavat myös palveluiden omia pisteitä.

Buzzadorissa isoilla pisteillä pääsee helpommin kampanjoihin mukaan.

Hopottajissa pisteet kerryttävät suosittelijan statusta, hän pääsee moniportaisella jäsenasteikolla askeleen ylemmäs. Kaikkein ahkerimmat hopottajat osallistuvat myös pienten palkintojen arvontaan.

Hopottajat on suomalainen, Buzzador kansainvälinen yritys

Suomalaisessa Hopottajat-verkostossa on suosittelijoita noin 10 000. Tukholmasta käsin toimivalla Buzzadorilla on Suomessa jäseniä peräti 60 000. Vajaat tuhat heistä on alaikäisiä. ”Buzzadoriksi” pääsee jo 15 vuotta täyttänyt. Hopottajissa täytyy olla täysi-ikäinen.

- Toimimme Pohjoismaissa, mutta kuulumme laajempaan 20 maan verkostoon. Asiakkainamme ovat muun muassa suuret elintarvike- ja kulutustavarakonsernit kuten Procter & Gamble, Nestle ja Unilever, Buzzadorin toimitusjohtaja Pär Thunström kertoo.

Suosittelijoissa on eri-ikäistä väkeä, myös miehiä. Tyypillinen suosittelija on kuitenkin nuorehko nainen, jolla on yksi tai kaksi lasta.

Suosittelijoissa on eri-ikäistä väkeä, myös miehiä.

- Suosittelijoiden jakautuma heijastaa sitä, mitä asiakkaamme eli mainostajat toivovat, Pär Thurnström toteaa.

Piilomainonta on kielletty

Hopottajien ja buzzadorien täytyy aina mainita, mitä kautta tuotteet on saatu. Piilomainontaa ei sallita. Tältä osin suosittelumarkkinoinnissa on tiukat säännöt - tiukemmat kuin esimerkiksi kaikille bloggaajille. Ammattimaisten bloggaajien pitää nykyään kertoa tavaraa antaneen yrityksen nimi. Harrastajabloggaajille tämä virallinen linjaus on toistaiseksi vain suositus.

Hopottajat ja Buzzador neuvovat suosittelijoita kertomaan mielipiteensä rehellisesti. Heini Närvänenkin on antanut kerran negatiivista palautetta:

- Karvanpoistotuotteen vahaliuskat tekivät kipeää, enkä voinut käyttää niitä.

Urheilujuomakampanjaan en päässyt mukaan. Ehkä en ole riittävän sporttinen.

Lähes kaikki suosittelijoiden antamat arviot ovat kuitenkin positiivisia. Suosittelijat valitaan niin, että he sopivat brändiin tai tuotteeseen. Buzzadorin sivuilla sanotaan suoraan: ”Jos jo kampanjaan ilmoittautumisen aikoihin luulet, että et pidä tuotteesta, on sinun ehkä parempi olla osallistumatta kampanjaan".

- Buzzadorin urheilujuomakampanjaan en päässyt mukaan. En kerro blogissa salilla käymisestä. Ehkä en ole riittävän sporttinen, Heini Närvänen nauraa.

Suosittelumarkkinointi tavoittaa asiakkaat

Buzzadorin kampanjoissa yksi suosittelija kertoo tuotteista keskimäärin 15:lle ihmiselle. Näistä jokainen tavoittaa kolme ihmistä lisää. Näin 10 000 suosittelijan kampanjalla saavutetaan 600 000 uutta kontaktia.

Hopottajat lupaa tavoittaa yhden suosittelijan kautta jopa 100 ihmistä.

Kasvun odotetaan jatkuvan.

Buzzador kertoo, että yrityksen kasvu on viime vuosina ollut 10-20 prosentin luokkaa. Kasvun odotetaan jatkuvan.

Uusin keino ovat Buzzadorin ”brändilähettiläät”. Intohimoisimmat suosittelijat saatetaan yhteyteen tuotteiden valmistajien kanssa ja suosittelijat otetaan mukaan myös tuotekehittelyyn.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.