Hyppää pääsisältöön

Tietokone – naisen ystävä vai vihollinen?

Tietoyhteiskunta muuttaa toimintatapoja työpaikoilla 1980-luvulla. Kortit ja laput vaihtuvat koodeiksi tietokoneen muistiin. Jo viidesosa kaikista työntekijöistä on tekemisissä tietotekniikan kanssa, ja heistä lähes kaikki ovat naisia.

Vuonna 1986 tehdyssä ohjelmassa toimittaja Mirja Karjalainen tutustuu atk:n kummalliseen maailmaan sekä naisiin, jotka työssään jo käyttävät tietokoneita. "Tämä tietoyhteiskunta näyttää siltä, että jokaisen naisen pöydällä on kohta tämmöinen kone. Ei kysytä haluaako hän tällaisen päätteen tai tietokoneen. Se on hyväksyttävä ja ruvettava tulemaan toimeen sen kanssa", toteaa Karjalainen.

Informaatikko ja kirjastonhoitaja Liisa Salmi on omassa työssään työskennellyt tietokoneiden parissa paljon. Hänestä uusi tietotekniikka voi mahdollistaa "kertakaikkisen ajatuksen mullistuksen." Ongelmallisena Salmi kokee mystisen atk-kielen. Se on täynnä merkillisiä sanoja, jotka harva ymmärtää. Esimerkiksi kuinka moni tavallinen tallaaja tietää mitä tarkoittavat sanat PC, modeemi, control ja kursori. Salmi pohtiikin voisivatko kielenhuollon ja atk-alan ammattilaiset muokata atk-kieltä ymmärrettävämmäksi.

Entä milloin atk:sta tulee rutiini? Pitäisikö minun lukea teoriaa ennen kuin ymmärrän tietokoneita? Mitä eroa on henkilökohtaisella tietokoneella ja päätteellä? Pärjäänkö yksin? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin Yleisradion työntekijät saavat vastauksen Ylen omilla tietotekniikan peruskursseilla, jollaiselle toimittaja Mirja Karjalainenkin osallistuu.

Onnistuneesti atk:ta on alettu hyödyntää Lapin maakuntakirjastoissa sekä työvoimatoimistoissa ympäri Suomen. Kiistattomat ovat hyödyt myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, jossa tietokone mahdollistaa muun muassa potilaan maksan ja sydämen kuvaamisen.

Paljon on naistyöntekijöillä opittavaa, kun tähän saakka on käytetty puhelinta, paperia ja kynää. Jopa konekirjoitustaito on saattanut ruostua käytön puutteessa, ja nyt on opeteltava näppäilemään. Esimiesportaalle atk:n käytön ei katsota olevan kovin tarpeellista. ”Miettisin roolijaon uudelleen. Me (naiset) istumme edelleen naputtamassa ja miehet keskittyvät niin sanottuihin tärkeämpiin tehtäviin”, sanoo Liisa Salmi.

Miten työntekijät itse kokevat muutoksen? Psykologi Pekka Huuhtasen mukaan enemmistö työntekijöistä ei ainakaan palaisi takaisin entisiin työmalleihin. Uudenlaisia ongelmia työpaikoilla aiheuttavat tietokoneiden helppokäyttöisyydestä annetut lupaukset. ”Vaikkapa tekstinkäsittelystä hyvin mielellään luvataan, että sen oppii muutamassa päivässä tai jopa niin, että mieskin oppii tekstinkäsittelylaitteen käytön. Tämä ei suinkaan ole näin yksinkertainen asia”, toteaa Huuhtanen.

Teksti: Mira Sharma

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto