Hyppää pääsisältöön

Tuolin kohtuukäyttäjä: Seisomapaikka junassa

Ylläolevan arvoituksellisen otoksen pointti on siinä, että minua ei näy kuvassa. Jos ei olisi Tuoliton tammikuu, istuisin vasemmalla, tabletti sylissä. Tai tuijottaisin tylsänä ulos pimeyteen.

Koska minulla ei ole autoa ja asun pääkaupunkiseudulla, tuolittomuus ei ole työmatkoilla ongelma. Viisitoista minuuttia lähiliikennejunassa seisten on helppo nakki jopa minunlaiselle selkärangattomalle istumatyöläiselle.

Pitkän matkan bussissa tai omassa autossa olisi enemmän haastetta.

Viheliäisintä istumismatkustamista on lentäminen. Tilaa on vähän, matkat ovat pitkiä ja liikkumismahdollisuudet mitättömät, Jos yritää oikoa koipiaan, edessäistuja mulkoilee murhaavasti ja jos kuvittelee harrastavansa käytävällä taukoliikuntaa, niin ei kohta enää kuvittele kun jo täpäkkä lentoemo tökkii tarjoilukärryllä ja palauttaa takaisin istumapaikalle.

Seisova ihminen näkee pidemmälle. Vakoilen junassa kanssamatkustajien tekemisiä: suurin osa istuu katkarapukumarassa, syventyneenä intensiiviseen kanssakäymiseen älypuhelimensa kanssa. Aika monen näyttö on facebookiin viittaavan sinisävyinen, erilaiset kännykkäpelit ovat myös suosiossa. Eikö kukaan enää lue Valittuja Paloja?

Puolityhjässä junassa voi tarkkailla myös sitä, miten ihmiset paikkansa valitsevat. Pääsääntöisesti matkustajat valitsevat mieluiten tyhjän välikön, sieltä paikan kasvot menosuuntaan ikkunan vieressä.

Ja siihen viereen tällätään se laukku. Sehän on itsenäinen olento ja haluaa oman istumapaikan.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede