Hyppää pääsisältöön

Bach - Leipzigin lahja maailmalle

Bach-patsas Leipzigissa. KUVA Jonas Rannila.

Orkesterin- ja kuoronjohtoa Leipzigissa opiskeleva Jonas Rannila kirjoittaa Leipzigin suurmiehestä, joka herätti hänen rakkautensa musiikkiin.

Vuonna 2000 olin kymmenvuotias. Bachin kuolemasta oli kulunut 250 vuotta. Lauloin itseni alkuvuodesta sisään, Titanicin tunnarilla, Cantores Minores -poikakuoron koraalikuoroon. Kova tahto ja pyrkimys veivät eteenpäin kohti suurteoksia esittävää A-kuoroa.

Bachin patsas. KUVA Jonas Rannila.

Nauhoitin isäni kanssa Bachin juhlavuoden kunniaksi Suomessakin televisiossa nähdyn juhlakonsertin Leipzigista ja Bachin h-molli-messun, teoksen, jolla Bach näytti maailmalle mitä osaa. Videolta opettelin kappale kappaleelta melkein ulkoa ykkössopraanostemmat ennen viikon pituista harjoitusleiriä. Niistä hetkistä lähtien tiesin, mikä itseäni eniten elämässäni inspiroi. Jos voisin sen tässä huutaa, niin huutaisin: musiikki!

Leipzigin Tuomas-kirkko, sen Thomanerchor-poikakuoro ja Gewandhausin muusikot jäivät televisioinnista ikuisesti mieleeni. Bachin suurteokset tulivat Helsingin Tuomiokirkon holveissa kahdentoista Cantis-kuorovuoteni aikana hyvinkin tutuiksi ja rakkaiksi.

Bachin nimikirjoitus. KUVA Jonas Rannila.

Vuosittain esitettiin ainakin Bachin Jouluoratorio sekä Johannes- tai Matteus-passio. Itselleni ne eivät koskaan olleet kärsimysnäytelmiä, pikemminkin päinvastoin. Mikään ei voi kuvata kuolemaa yhtä lohdullisesti kuin musiikki. Kymmenvuotiaalle ykkössopraanolle h-molli messun Cum sancto spiritu, Gratias ja Sanctus olivat kerrassaan huikeita kokemuksia. Aivoissa tapahtui noina aikoina jotain mullistavaa. ”Musiikkia harjoitettaessa väistyvät viha, himo ja ylpeys” Martti Luther saarnasi Leipzigin naapurikaupungissa Wittenbergissä. Luther tunsi musiikin vahvan emotionaalisen voiman: ”Se ilahduttaa mielen ja luo viatonta iloa”.

Nyt 13 vuotta ensimmäisiä requiemejä, passioita, oratorioita ja jouluaaton sairaalahartauksia myöhemmin nämä muusikon taipaleeni alkumetrit palasivat ajatuksiini. Yli 800 vuotta on Tuomas-kuoro laulanut Leipzigin Tuomas-kirkossa ihmisten ja Jumalan iloksi ja kunniaksi.

Leipzigin adventin ajan traditioon kuuluvat Tuomas-kuoron vuosittaiset Jouluoratorion esitykset, joista yhteen onnistuin saamaan lipun Bachin haudan ääreltä. Viereisessä kastemaljassa on Richard Wagnerin lisäksi kastettu mm. Bachin kahdestakymmenestä lapsesta 11 nuorinta.

Istuin Tuomas-kirkossa odottamassa Leipzigin joulutradition ehdottoman helmen alkua ja tunnelma oli huikea. Kuorin vastapuolella olevien ihmisten ilmeet vaihtelivat konsertin aikana nöyrästä kuuntelijasta nautiskelijoihin sekä Bach-tuntijoihin, jotka kuullessaan uusia tulkintoja havahtuivat hetkeksi sävelhorroksestaan.

Tuomas-kuoron ja Gewandhausin yhteisiä konsertteja on vuodesta 1992 johtanut maestro Kurt Masurin oppilas, Tuomas-kanttori Georg Christoph Biller, hänkin entinen Tuomas-kuorolainen. Nykykuorolaiset, vaikkakin saavat kuulemma joskus kuulla kunniansa, arvostavat Billeriä suuresti. Musikaalisesti Biller on Bach-tulkkina kunniamaininnan arvoinen. Hänen johdollaan kaikki kuulemani esitykset ovat olleet finessintarkkaa musisointia kuitenkin säilyttäen aina tekemisen ilon ja riemun. Tasapaksuja akateemisia hetkiä ei ole päässyt syntymään. Nytkin Jouluoratorion riemulliset rytmit ja kuvioinnit saivat sekä kuoron että orkesterin tanssimaan.

Bachin hauta. KUVA Jonas Rannila.

Tasapoljentoa on Jouluoratoriossa harvoin. Juhlavan tunnelman avaa rumpujen patinoitunut kumina ja trumpettien fanfaarit. Patarumpaliltakin Biller vaati erityisen rytmisesti keinuvaa ja barokkimaisen pompöösejä tehokeinoja sisältäviä lyöntejä, shokkiefektejä. Gewandhausin trumpettien fanfaarit kelluivat fantastisissa yläsävelsarjojen kimmellyksessä. Lyyrisen väririkkaasti soittanut oboekvartetti kuvitti paimenten inhimillisen ihmettelyn tallin seimen ihmeen ääressä. Mutta ennen kaikkea suurin gloria kuuluu Tuomas-kuoron täydellisille poika-äänille.
Kuudennen kantaatin alkukuoron fuugateemoissa eri stemmat pääsivät oikeuksiinsa ja kirkon täytti jumalaisen vahva ja kaunis sointi.

Tuomas-kirkko. KUVA Tuomas Rannila.

Tuomas-kuoro voi siis tänä päivänä hyvin eikä Bachin haudassakaan tuntunut kyljenkäännöille olevan mitään tarvetta. - Jotain jäi kuitenkin puuttumaan. Ehkä se tunne ja kaipaus niihin lapsuuden yhteisiin musisoinnin hetkiin, joita sain kuoron riveissä kokea Bachia laulaen. On ihan eri asia pelkästään istua katsomon puolella hiljaa.

Minulle Bach on rakkaampi kuin kukaan muu säveltäjä. Se ilahduttaa mielen ja luo viatonta iloa juhlaan kuin arkeenkin.

Jonas Rannila


Jonas Rannila on Sibelius-Akatemian opiskelija, joka opiskelee syksyn 2013 ja kevään 2014 Leipzigissa orkesterin- ja kuoronjohtoa. Nuori musiikin sekatyömies kuvaa itseään kriittiseksi wagneriaaniksi ja Bach-maanikoksi. Jonas lupaa kertoa kaikesta mielenkiintoisesta näkemästään ja kuulemastaan Berliinin, Dresdenin ja Leipzigin klassisesta kolmiosta.

Jonas Rannila. KUVA Jonas Rannilan kokoelmat.

Julkaistu 22.1.2014

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.