Hyppää pääsisältöön

Kiteellä pienoisjunat kiisivät alppimaisemassa ja Kwaijoen sillalla

Kiteellä alettiin 1960-luvulla rakentaa pienoisrautatietä, josta tuli yksi Suomen suurimmista. Valtavan minimaailman erikoisuuksia ovat pienoismallit mm. Kwaijoen sillasta ja paikallisesta pontikankeittämöstä.

Tietolaatikko

Kiteen pienoisrautatie perustettiin vuonna 1965 paikallisen yhteiskoulun kellariin. 1970-luvun alussa 30 neliömetrin kokoiseksi kasvanut rata rakennelmineen siirrettiin silloisen kunnantalon kellariin. Kiskoja on yli 250 metriä, vaihteita 60 kappaletta ja siltoja yksitoista.

Ylen tv-kamerat piipahtivat pienoisrautatiekerhossa ensimmäisen kerran vuonna 1970, kun Kamera kiertää -ohjelma esitteli väläyksen junien vauhdista "kuumeisesti sykkivässä pienoismaailmassa". Tuolloin rata sijaitsi vielä yhteiskoulun kellarissa, josta se pari vuotta myöhemmin siirrettiin kaupungintalon kellaritilaan.

Vuonna 1978 nähdyssä Kiteen asemalta Kwai-joen sillalle -ohjelmassa uppoudutaan kerhon toimintaan syvällisemmin. Kerhon ohjaaja Olli Ikonen kertoo, miten hänen intonsa juniin syttyi vierailuilla veturinkuljettajana työskennelleen enon luokse.

1970-luvun lopulla junarataa rakensi parikymmentä poikaa. Jari ja Arto kertovat, että kaveriporukan sijaan heille tärkeintä oli itse asia eli radan rakentaminen ja junilla ajaminen. Ohjelmassa tehdään korjaustöitä opettajan johdolla ja kerrotaan kerhon retkistä sekä materiaalien hankkimisesta.

Vuonna 1986 tehdyssä Kiteen pienoisrautatie -ohjelmassa harrastustaan esittelevät kerholaiset Pasi ja Jukka. Pojat harmittelevat, että toimintaan ei ole saatu mukaan tyttöjä. Heillä saattaisi olla näppärämmät sormetkin, pojat aprikoivat.

Kerhon toiminta hiipui vuosituhannen vaihteen tietämillä. Siitä lähtien junarata on maannut pölyyntymässä kaupungintalon kellarissa. Radalle on pohdittu uutta elämää esimerkiksi matkailukohteissa, kerrottiin Ylen uutisjutussa joulukuussa 2013.

Uutisen esittämisen jälkeen Kitee saikin useita yhteydenottoja, joissa udeltiin mahdollisuutta ottaa rata haltuun.

Kerhon vetäjä Olli Ikonen arveli vuonna 1978 tehdyssä ohjelmassa, että junaradasta ei tule koskaan valmista. Alkuvuonna 2014 junarata odotti, josko joku kunnostaisi sen ja sallisi ihmisten ihmetellä junien vauhtia halki alppimaisemien.

Teksti: Heikki Haapalainen/Yle Pohjois-Karjala

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto