Hyppää pääsisältöön

Hannu Taanila ja Perheradion kotikokit

Toimittaja Hannu Taanila juontaa Perheradion ruuasta ja ruuanlaitosta kertovaa sarjaa Perheradion kotikokit, jossa Taanila vierailee Yleisradion kotitaloustoimittajan Seija Pukosen kanssa kotikeittiöissä. Kotikokkien luona valmistuu monenlaisia ruokia - jotkut uusia, toiset tuttuja ja jotkut jo unohduksiin painuneita.

Näyttelijä Tarmo Mannin kotona Helsingin Munkkiniemessä, joka Mannin mukaan on julkisuuden henkilöitä vilisevä kaupunginosa, Hannu ja Seija ryhtyvät yhdessä tuumin valmistamaan Mannin valitsemia ruokia läskisoosia ja viktoriankiisseliä. Jälkiruuaksi tarjottavaa riisipuurosta, kuohukermasta, sitruunasta, sokerista ja liivatteesta valmistettua viktoriankiisseliä Manni ylistää mitä parhaimmaksi jälkiruuaksi. "Se on rivo ruoka, koska se on niin neitseellinen", Manni runoilee.

Hän myös tunnustautuu läskisoosin ystäväksi aivan kuten Hannu Taanilakin. Vaikka läskisoosi olikin aikoinaan raskaan työn raatajille sopivaa pikaruokaa, siis nopeasti valmistuvaa apetta, Taanilan mielestä parasta siitä tulee pitkään padassa hauduttamalla. Niin tehdään nytkin. Siansiivupalojen ruskistamisen ja kastikkeen valmistamisen jälkeen pata saa ensin porista hiljaisella tulella hyvän tovin, jonka jälkeen sähkölevy käännetään pois päältä. Mutta tekevälle sattuu. Eli miten sattui kömmähdys ja miten siitä selvittiin.

Lastenkirjailija Kaarina Helakisa kannattaa vahvoja makuja. Siksi hänen lihäpötkylänsä onkin maustettu erilaisilla yrteillä ja sipuleilla sekä katajanmarjoilla. Länsi-Pakilassa, kehä ykkösellä kiitävien autojen huminan katveessa kypsyy savustuspöntön lämmössä ranskanleipää muistuttuva lihaisa pötkylä.

Maut jälkiruokaan, valkoherukkajäädykkeeseen saadaan omasta puutarhasta ja läheisiltä kallioilta, mistä Taanila, Helakisa ja pihalla olevat lapset menevät poimimaan jäädykkeen kyytipojiksi ahomansikoita. Kevyt kurkkukeitto sopii kermaa ja voita sisältävien ruokalajien aluksi. Ylimääräinen lorahdus kermaa tai vihoviimeinen voisilaus perunavuuan päälle sekä houkuttaa että kauhistuttaa eli nyt ollaan "himojen ja kiusausten partaalla." Mutta Taanilan mielestä "himot ovat sitä varten, että ne toteutetaan, ja kiusaukset sitä varten, että niihin suistutaan." Kolmen lihan pötkylän pökerryttävän hyvät tuoksut lähes vaientavat suulaimmankin toimittajan, joka kuitenkin saa sanottua, että nyt syömään.

Pikku-Liuksialan kesäkeittokirja on Hannu Taanilan mielestä "äsköisaikojen" kiinnostavimpia ja hurmaavimpia alan teoksia. Sen on tehnyt ruokatoimittaja Anna-Maija Tanttu. Kirja kertoo Kangasalla sijainneen Pikku-Liuksialan kesäkodista, jossa ruuanlaitosta vastasi Mandi Helander, pientilan emäntä. Tämän keittokirjan innoittamana Taanila ja Pukonen matkaavat Kangasalle, Pikku-Liuksialaan.

Tällä kertaa keittiöstä vastaa Anna-Maija Tanttu, joka tekee lahnahyytelöä ja kotijäätelöä. Hannu-veli puolestaan esittelee Pikku-Liuksialan historiaa ja kaunista puutarhaa. Kuuntelijoille puutarhaa kuvataan porvarillisen rappiota muistuttavaksi ihanaksi ja loistavaksi puutarhaksi, jossa sireenit kukkivat ja saniaiset rehottavat.

Seinäkellon raksutuksen alla historiallisessa ympäristössä nautitaan kolmen ruokalajin ateria.

"Toivottavasti teillä on nälkä ja suunne sylkeä täynnä", Taanila toteaa lopuksi ja antaa ääninäytteen nälkäiseltä nautiskelijalta.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto