Rautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Vuonna 1962 presidentti Kekkonen valoi masuunin peruskiven. Juhlavassa tilaisuudessa puhui myös pääministeri Ahti Karjalainen.
Tehtaan sijainnin määritti halu estää muuttotappioalueiden tyhjentyminen. Tehdas toikin runsaasti työpaikkoja kituvalle alueelle, selviää Muutoksen aika -ohjelmasta vuodelta 1975.
Vuonna 1967 tutustuttiin miten tehdas oli muuttanut pienen rannikkokaupungin arkea. Tietenkin asuntoja ja palveluja oli rakennettu lisää, kun työväestöä oli muuttanut alueelle, selviää Tehdas tulee paikkakunnalle -ohjelmasta.
Seurakuntaelämä oli vilkastutunut, kun seurakuntalaisten määrä oli viidessä vuodessa kasvanut yli 1500 hengellä. Varsinkin vihkimiset ja kastajaiset oliva lisääntyneet. Tehtaiden työntekijät olivat usein kohtuullisen nuoria miehiä.
Tehdas työllisti lähinnä miehiä eikä naisille alueella juurikaan ollut suuria työllistäjiä. Tämä aiheutti paljon kritiikkiä nuorten miesten suunnalta, kun ei meinannut tanssiparia löytää tansseissa.
Samassa Tehdas tulee paikkakunnalle -ohjelmassa kuullaan, että naisille oli tarjolla lähinnä vain harvoja palvelualan töitä, muun muassa partureissa ja leipomoissa.
Asiaan oli kuitenkin tulossa muutosta uuden sairaalan myötä, kertoivat nuoret raahelaismiehet innoissaan Raahen vaimopulaan keskittyneessä Muistako vielä? -ohjelman jaksossa.
Tehdas toi muitakin vaikeuksia mukanaan. Raahen kaupungin talous joutui tiukoille, kun nopeasti kasvavalle väestölle oli saatava kouluja, päiväkoteja ja muita palveluita. Raahe ei ollutkaan tehtaan jälkeen kiinnostunut muista teollisuuslaitoksista, kerrottiin Muutoksen aika -ohjelmassa.
Teksti: Juhana Säilynoja