Hyppää pääsisältöön

Aborttia vastustettiin 1960-luvulla moraalittomuutena ja murhana

Laittomien aborttien korkea määrä käynnisti 1960-luvun puolivälissä kiihkeän keskustelun lakiuudistuksesta. Vapaan abortin kannattajat puhuivat sosiaalisesta hädästä ja oikeudenmukaisuudesta, vastustajat taas sukupuolisesta holtittomuudesta: "Miehethän voisivat levittää siementään sinne tänne täysin vapaasti."

Syksyllä 1965 televisioidussa paneelikeskustelussa uudistusmieliset korostavat vallitsevan lain kaksinaismoraalisuutta. ”Rikas rintamaiden asukas” saattoi saada laillisen abortin melkein vapaasti, hädässä oleville köyhemmille se oli "melkein ihme". Paneelin naisjäsen kertoo kaikkien tapaamiensa ihmisten vaativan täysin vapaata aborttia, koska eivät luottaneet siihen, että saisivat itselleen asunnon tai työpaikan.

Mieslääkäri kritisoi sukupuolivalistuksen pimittämistä nuorilta, joilta kuitenkin vaaditaan kypsyyttä lapsen syntymistä koskevassa asiassa. Hänestä on moraalitonta vaatia, että lapsen olisi synnyttävä tähän maailmaan jonkinlaiseksi rangaistukseksi vanhempien ns. luvattomista suhteista. Seurauksena oli usein pakko-avioliittojen rikkoutuminen ja ei-toivottujen lasten joutuminen hunningolle.

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksen edustaja puolestaan pitää merkillisenä ja ”aikamme suurimpana moraalittomuutena” ajatusta, että lapsi ylipäänsä voisi olla ei-toivottu. Hän kiihtyy silminnähden puhuessaan epäkristillisen ”nykykasvatuksen” puutteista ja vaatii, että ihmisen pitää osata hallita seksuaalielämänsä.

"Pikkumurhia 37 tuntia viikossa"

TV1:n marraskuussa 1968 televisioimassa teemaillassa nähtiin aborttiin kriittisesti suhtautuva Anna-Liisa-näytelmä, jossa nuori nainen suostuu raskauden keskeyttämiseen poikaystävän vaatimuksesta. Laiton sikiönlähdetys kuitenkin epäonnistuu, ja kriittisen tilanteen vuoksi raskaus keskeytetään sairaalassa.

Jälkikäteen tyttö katuu, sanoo halunneensa lasta ja arvelee useimpien aborttien johtuvan mukavuussyistä: "Nainen ei halua synnyttää eikä mies elättää." Näytelmässä nähtiin abortin vaiheista ja verisistä sikiöistä realistisia otoksia, jotka oheisista näytteistä on jätetty pois.

Samana iltana esitetty Panoraama-ohjelma esitteli mm. epätoivoisten suomalaisnaisten evättyjä anomuksia abortin teettämiseksi Puolassa. Toimittaja aprikoi, kuinka moni näistä pettyneistä kirjeiden kirjoittajista on kääntynyt puoskareiden puoleen.

Ohjelmaan haastatellut lääkärit kuitenkin vastustavat ajatusta vapaasta abortista. Naistenklinikan ylilääkäri uskoo sen laskevan etenkin miesten moraalia. Toinen lääkäri pitää aborttia suoranaisena murhana ja kutsumuksensa vastaisena. ”Miltä toimittajasta tuntuisi tehdä pikkumurhia 37 tuntia viikossa”, hän kysyy.

Abortteja rahalla

Naistenklinikan professori myöntää Panoraama-ohjelmassa, että Suomessa voi lääkäreiltä ostaa rahalla "laillisen" abortin, johon lain mukaan ei olisi edellytyksiä. Lääkintöhallituksen edustaja vaikenee kysyttäessä, onko tällaisia tapauksia tiedossa.

Kuukautta myöhemmin naispuolinen uutistoimittaja testasi, miten helppoa Helsingissä on saada abortti. Hän valehteli psykiatrille raskaudestaan ja henkisestä uupumuksestaan. Psykiatri kirjoitti aborttisuosituksen isoa ja ilmeisen pimeää korvausta vastaan. "Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa maksaa, ja maailmaan joutuvat syntymään ne, joiden elämä tulee olemaan kaikkein puutteellisinta", toimittaja toteaa.

Kansandemokraattien naisliitto SNDL tekikin vuonna 1967 esityksen aborttilain uudistamisesta siten, että abortin perusteiksi hyväksyttäisiin myös sosiaaliset syyt, kuten perheen suurilukuisuus, työpaikan menetyksen tai opintojen keskeyttämisen uhka, aviottomuus tai avioero.

Tietolaatikko

Vuoden 1950 laki raskauden keskeytyksestä salli abortin ainoastaan, mikäli lapsen ennustettiin syntyvän vammaisena, äiti oli alaikäinen, raskaus oli raiskauksen tai insestin tulosta tai synnytys vaaransi äidin fyysisen tai henkisen terveyden. Vain viimemainittua vaaraa arvosteltaessa voitiin huomioida myös erikoisen vaikeat sosiaaliset olosuhteet, kuten perheen monilukuisuus. Abortti voitiin tehdä vain kahden lääkärin päätöksellä. Ankara laki johti laittomiin abortteihin, joita arvioitiin tehtävän vuosittain jopa kymmeniä tuhansia. Vuoden 1968 aborttilakikomitea arvioi määrän olleen 18 000 vuonna 1966.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.