Hyppää pääsisältöön

Uhatulla Malmin lentoasemalla on ystävänsä

Kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitsee 1938 käyttöön vihitty Helsinki-Malmin lentoasema. Vuosikymmeniä ovat ilmailualan harrastajat puolustaneet n. 120 hehtaarin laajuista lentokenttäänsä ja sitä ympäröivää viheraluetta, sillä Helsingin kaupunki havittelee aluetta asuinrakentamiseen.

Tietolaatikko

Lentoaseman historiaa:

1936: Lentoasema ja sen funktionaalista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistuvat. Helsinki-Malmin lentoasema suunniteltiin alusta alkaen kansainvälisen lentotoiminnan käyttöön.

1938: Helsinki-Malmin lentoasema vihitään virallisesti käyttöön.

1944: Valvontakomissio keskeyttää lentotoiminnan Helsinki-Malmin lentoasemalla. Lentoasema palautuu suomalaisten hallintaan vuonna 1946. Sillä välin siviililentoliikenne ohjataan Hyvinkään lentoasemalle.

1952: Helsinki-Malmin asema Suomen päälentoasemana lakkaa, kun Helsinki-Vantaan lentoasema valmistuu. Säännöllinen lentoliikenne Helsinki-Malmin lentoasemalle lakkaa 1953.

Lähteet:

www.finavia.fi

Tosi tarina -dokumentissa vuodelta 2004 esitellään Malmin lentoaseman ainutlaatuisuutta arkistomateriaalien ja asiantuntijoiden avittamana. ”Vaikka ei olisi ilmailun ystävä, niin tässä ovat nämä kulttuuriset tekijät niin suuret, että tämän on oltava lentoasema”, sanoo lentoaseman päällikkönä vuosina 1966 – 2000 toiminut Raimo Seppänen. Ohjelman kuvausvuonna World Monuments Fund valitsi lentoaseman maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.

Suomeen laskuvarjourheilun tuonut pitkän linjan ilmailuharrastaja Kavo Laurila kertoo käsikirjoittamassaan dokumentissa omakohtaista tietoa niin Malmin lentoasemasta kuin Suomen ilmailuhistoriasta. Mielipiteitään aseman säilyttämisen puolesta kertovat mm. Suomen puolustusministeri Matti Vanhanen ja Raine Haikarainen Malmin Lentoaseman ystävät ry:stä. Kulttuuristen tekijöiden lisäksi aseman puolustajat vetoavat edelleen toiminnassa olevaan lentokoulutukseen sekä alueen linturikkauteen.

Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsen Maija Anttila povaa rakentamisen tuovan Malmille hyvää ja upeaa tulevaisuutta. Anttila muistuttaa, että myös helsinkiläiset haluavat säilyttää kaupungin vehreänä ja siksi, alueelle suunnitellaan myös viher- ja virkistysalueita. Uuden aluekeskuksen rakentaminen toisi Anttilan mukaan Malmille myös enemmän työpaikkoja.

Alun perin Helsingin seudun päälentoasemaksi valmistuneelta lentoasemalta lennettiin aikoinaan säännöllisiä reittilentoja ulkomaille ja muualle Suomeen. Runsaissa arkistomateriaaleissa nähdään aikansa kuuluisuuksia, mm. jazzin kuninkaan Louis Armstrongin laskeuduttua lentokentälle häntä vastassa oli ihailijajoukon lisäksi kotimainen jazzyhtye.

Teksti: Mira Sharma

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.