Hyppää pääsisältöön

Uhatulla Malmin lentoasemalla on ystävänsä

Kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta sijaitsee 1938 käyttöön vihitty Helsinki-Malmin lentoasema. Vuosikymmeniä ovat ilmailualan harrastajat puolustaneet noin 120 hehtaarin laajuista lentokenttäänsä ja sitä ympäröivää viheraluetta, sillä Helsingin kaupunki havittelee aluetta asuinrakentamiseen.

Tosi tarina -dokumentissa vuodelta 2004 esitellään Malmin lentoaseman ainutlaatuisuutta arkistomateriaalien ja asiantuntijoiden avittamana. ”Vaikka ei olisi ilmailun ystävä, niin tässä ovat nämä kulttuuriset tekijät niin suuret, että tämän on oltava lentoasema”, sanoo lentoaseman päällikkönä vuosina 1966 – 2000 toiminut Raimo Seppänen. Ohjelman kuvausvuonna World Monuments Fund valitsi lentoaseman maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.

Suomeen laskuvarjourheilun tuonut pitkän linjan ilmailuharrastaja Kavo Laurila kertoo käsikirjoittamassaan dokumentissa omakohtaista tietoa niin Malmin lentoasemasta kuin Suomen ilmailuhistoriasta. Mielipiteitään aseman säilyttämisen puolesta kertovat mm. Suomen puolustusministeri Matti Vanhanen ja Raine Haikarainen Malmin Lentoaseman ystävät ry:stä. Kulttuuristen tekijöiden lisäksi aseman puolustajat vetoavat edelleen toiminnassa olevaan lentokoulutukseen sekä alueen linturikkauteen.

Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnan jäsen Maija Anttila povaa rakentamisen tuovan Malmille hyvää ja upeaa tulevaisuutta. Anttila muistuttaa, että myös helsinkiläiset haluavat säilyttää kaupungin vehreänä ja siksi, alueelle suunnitellaan myös viher- ja virkistysalueita. Uuden aluekeskuksen rakentaminen toisi Anttilan mukaan Malmille myös enemmän työpaikkoja.

Alun perin Helsingin seudun päälentoasemaksi valmistuneelta lentoasemalta lennettiin aikoinaan säännöllisiä reittilentoja ulkomaille ja muualle Suomeen. Runsaissa arkistomateriaaleissa nähdään aikansa kuuluisuuksia, mm. jazzin kuninkaan Louis Armstrongin laskeuduttua lentokentälle häntä vastassa oli ihailijajoukon lisäksi kotimainen jazzyhtye.

Teksti: Mira Sharma

Malmin lentoaseman vaiheita

1936: Lentoasema ja sen funktionaalista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistuvat. Helsinki-Malmin lentoasema suunniteltiin alusta alkaen kansainvälisen lentotoiminnan käyttöön.

1938: Helsinki-Malmin lentoasema vihitään virallisesti käyttöön.

1944: Valvontakomissio keskeyttää lentotoiminnan Helsinki-Malmin lentoasemalla. Lentoasema palautuu suomalaisten hallintaan vuonna 1946. Sillä välin siviililentoliikenne ohjataan Hyvinkään lentoasemalle.

1952: Helsinki-Malmin asema Suomen päälentoasemana lakkaa, kun Helsinki-Vantaan lentoasema valmistuu. Säännöllinen lentoliikenne Helsinki-Malmin lentoasemalle lakkaa 1953.

Lähteet: Finavia.fi

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.