Hyppää pääsisältöön

Naisen elämää Kuhmon perukoilla

Pienoisdokumentti kertoo Kuhmon syrjäkylien naisten elämästä ja heidän tunnoistaan. Seudut muuttuvat yhä harvaan asutummiksi ja puolet rajaseudun naisista on vailla pysyvää työpaikkaa. Kaikki eivät kuitenkaan haikaile muualle, vaan ovat onnellisia. Marjatta Pikkarainen tutkii rajaseudun naisten elämää ja haluaa asukkaiden äänen kuuluviin.

Agronomi ja valtiotieteiden maisteri Marjatta Pikkarainen päätyi asumaan aviomiehensä maatilalle Kuhmon Iivantiiraan. Töitään hän hoitaa pääosin etänä. Viimeisimmässä tutkimuksessaan hän on perehtynyt rajaseudun naisten elämään. Vaikka ollaan syrjässä, eli perukassa, kuten Kuhmossa sanotaan, niin elämä voi olla aktiivista ja hyvää.

Marjatta on selvittänyt mm. naisten onnellisuutta ja elämänarvoja. Noin 70 prosenttia hänen haastattelemistaan naisista sanoivat olevansa onnellisia. Tärkeimmäksi avaimeksi hyvään elämään nousee perhe.

Sylvi Pölläsen unelma järven rannalla asumisesta toteutui, kun maatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja hän pääsi muuttamaan miehensä kanssa Vartiukseen. Työttömyyskään ei ole Sylviä haitannut, sillä hän ei koe itseään toimettomaksi, arki kuluu mm. kalastuksen parissa.

Keittolanhoitaja ja talonmies Pirjo Kyllönen on asunut Lentiirassa jo yli kymmenen vuotta. Parhaillaan hän opiskelee ravitsemusteknikoksi ja koittaa sovittaa aikansa työssä käynnin, lasten hoidon ja opiskelun välille. Suurimmaksi rikkaudeksi seudulla asumiseen hän nostaa luonnon. Hyvinvoinnin tärkein tekijä ovat kuitenkin ihmissuhteet, "ne pitää olla kunnossa".

Kodinhoitaja Saimi Pulkkinen on viihtynyt koko ikänsä Kuhmon perukoilla. Väen vähentyminen näkyy hänen työssään selvästi, lapsiperheiden auttaminen on vaihtunut lähes kokonaan vanhustenhoitoon.

Aili Kinnunen on asunut jo 40 vuotta Kuumussa. Eläkkeelle hän siirtyi vahingoitettuaan selkänsä raskaissa maataloustöissä. Nyt hän viettää kiireettömiä päiviä eläkkeellä olevan aviomiehensä kanssa. Sylvi tuo heille välillä kalasaaliitaan. Tällä kertaa kassista löytyy matikka ja hauki, niistä saakin jo sopivasti kalakeiton kahdelle.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto