Hyppää pääsisältöön

Naisen elämää Kuhmon perukoilla

Pienoisdokumentti kertoo Kuhmon syrjäkylien naisten elämästä ja heidän tunnoistaan. Seudut muuttuvat yhä harvaan asutummiksi ja puolet rajaseudun naisista on vailla pysyvää työpaikkaa. Kaikki eivät kuitenkaan haikaile muualle, vaan ovat onnellisia. Marjatta Pikkarainen tutkii rajaseudun naisten elämää ja haluaa asukkaiden äänen kuuluviin.

Agronomi ja valtiotieteiden maisteri Marjatta Pikkarainen päätyi asumaan aviomiehensä maatilalle Kuhmon Iivantiiraan. Töitään hän hoitaa pääosin etänä. Viimeisimmässä tutkimuksessaan hän on perehtynyt rajaseudun naisten elämään. Vaikka ollaan syrjässä, eli perukassa, kuten Kuhmossa sanotaan, niin elämä voi olla aktiivista ja hyvää.

Marjatta on selvittänyt mm. naisten onnellisuutta ja elämänarvoja. Noin 70 prosenttia hänen haastattelemistaan naisista sanoivat olevansa onnellisia. Tärkeimmäksi avaimeksi hyvään elämään nousee perhe.

Sylvi Pölläsen unelma järven rannalla asumisesta toteutui, kun maatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja hän pääsi muuttamaan miehensä kanssa Vartiukseen. Työttömyyskään ei ole Sylviä haitannut, sillä hän ei koe itseään toimettomaksi, arki kuluu mm. kalastuksen parissa.

Keittolanhoitaja ja talonmies Pirjo Kyllönen on asunut Lentiirassa jo yli kymmenen vuotta. Parhaillaan hän opiskelee ravitsemusteknikoksi ja koittaa sovittaa aikansa työssä käynnin, lasten hoidon ja opiskelun välille. Suurimmaksi rikkaudeksi seudulla asumiseen hän nostaa luonnon. Hyvinvoinnin tärkein tekijä ovat kuitenkin ihmissuhteet, "ne pitää olla kunnossa".

Kodinhoitaja Saimi Pulkkinen on viihtynyt koko ikänsä Kuhmon perukoilla. Väen vähentyminen näkyy hänen työssään selvästi, lapsiperheiden auttaminen on vaihtunut lähes kokonaan vanhustenhoitoon.

Aili Kinnunen on asunut jo 40 vuotta Kuumussa. Eläkkeelle hän siirtyi vahingoitettuaan selkänsä raskaissa maataloustöissä. Nyt hän viettää kiireettömiä päiviä eläkkeellä olevan aviomiehensä kanssa. Sylvi tuo heille välillä kalasaaliitaan. Tällä kertaa kassista löytyy matikka ja hauki, niistä saakin jo sopivasti kalakeiton kahdelle.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto