Hyppää pääsisältöön

Autismiin apua ruokavaliosta?

Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö. Lapsen autismi havaitaan yleensä puheen- ja motoriikan kehitysviiveenä ja erilaisina kommunikaatiovaikeuksina. Oireet ovat yksilöllisiä, mutta räätälöidyt kuntoutukset pyritään aloittamaan mahdollisimman pian diagnoosin varmistuttua.

Nyt 6-vuotias Romeo Milan sai autismi-diagnoosin noin kahden ja puolen vuoden ikäisenä. Romeon vanhemmat huomasivat pojan vatsavaivoja selvitettäessä, että uusi ruokavalio auttoi paitsi vatsaongelmiin, myös autistisiksi luokiteltuihin kehitys- ja käytösongelmiin.

Alkuoireita

Romeon vanhemmat, Johanna ja Ilja Milan huomaisivat Romeon herkkyyden jo ennen kuin varsinaisia autismiepäilyjä alkoi tulla. Romeon puheen kehitys alkoi taantua, jo opitut sanat katosivat. Romeo alkoi sulkeutua myös fyysisesti. Hän ei halunnut syliin, ei ottanut katsekontaktia. Romeo jumiutui asioihin ja kommunikoi kiljumalla. Myöhemmin käytökseen tuli aggressiivisuutta.

Neuvolassa kirjoitettiin lähete lääkärille ja Lastenlinnaan tarkempiin tutkimuksiin.

– Vaikka diagnoosi oli järkytys, oli se myös tietyllä tavalla helpotus. Oli jotain konkreettista, mistä lähteä eteenpäin, Johanna Milan muistelee.

Yle Akuutti

– Romeon vatsavaivoistakin olimme puhuneet lääkäreille jo varhain. Tietysti olimme kotonakin kokeilleet ummetukseen jo normaalit luumut ja muut kotikonstit, Ilja Milan kertoo.

Pahimmassa vatsan ummetusvaiheessa nelivuotiaalle Romeolle jouduttiin tekemään suolihuuhtelu. Tämä ja lääkkeet auttoivat hetkellisesti, mutta pian jo vuosia vaivanneet kovat vatsakivut palasivat.

Romeo oli myös osallistunut roketetutkimukseen, jonka vaikutuksia oireisiin vanhemmat ovat jälkikäteen pohtineet.

Lapsi ei osaa kertoa vaivoistaan

Vanhemmat hyväksyivät Romeon autismi-diagnoosin, mutta fyysinen huono olo sen sijaan oli asia, johon he ensitilassa halusivat löytää avun.

– Puhuimme jo Lastenklinikallakin ravinnon ja autismin mahdollisesta yhteydestä, mutta siellä nämä kaksi asiaa pidettiin erillään, Ilja Milan kertoo.

Romeo oli hyvin tarkka siitä mitä suostui syömään. Päiväkodissa Romeo söi jonkin verran, mutta kotona alkoi olla suuria hankaluuksia ruokailussa. Romeo oli ikäisekseen myös hyvin pienikasvuinen.

– Asia kulminoitui eräässä vaiheessa siihen, että hän söi ensin vain tiettyä vanukasta, mikään muu ei kelvannut. Sokeriset tuotteet kuitenkin pahensivat hänen vointiaan. Sitten tuli pasta, jota hän olisi ahminut mielin määrin, Ilja Milan kertoo.

Yle Akuutti

Vanhemmat havaitsivat Romeon voinnin kohentuvan kun pahin sokeririippuvuus oli selätetty. Tämä herätti entisestään heidän kiinnostuksensa ravinnon vaikutuksiin lapsen hyvinvoinnissa.

Perhe vieraili Yhdysvalloissa tuttavaperheessä, jossa lapsen kanssa oli ollut vastaavia ongelmia. Siellä he kuulivat ruokavaliokokeilusta, jolla oli saatu hyviä tuloksia.

Ensimmäiset ruokavaliokokeilut

– Kävimme yksityisellä lääkärillä Romeon kanssa, kun aloitimme ruokavalion muutokset. Lääkäri suhtautui hyvin positiivisesti ajatukseemme puhdistaa Romeon ruokavaliota muun muassa viljatuotteista, vaikka aiemmat lääkärit olivat olleet ehdottomasti toista mieltä, Ilja Milan kertoo.

Romeon uuden toimintaterapeutin kautta perhe oli saanut yhteyden diplomiravintoterapeutti Miia Inkeroiseen, joka oli perehtynyt maailmalta tulleisiin tutkimustuloksiin autismin hoidosta ruokavalion avulla. Miian ohjeistuksen avulla alkoi löytyä Romeolle sopivat ruuat.

Kun lääkäri tapasi Romeon seuraavan kerran pari kuukautta uuden ruokavalion aloittamisen jälkeen, hän hämmästyi miten nopeasti Romeon vointi oli kohentunut. Oli selvää, että ruokavalion uudistaminen oli kannattanut.

Mikä ravinnossa muuttui?

Romeon ruokavaliosta tuli maidoton, viljaton ja sokeriton. Einesruuat jätettiin myös pois.

– Ruokavalioon kuuluvat kasvikset, hyvälaatuiset proteiinit lihasta, kalasta, kanasta, munat, pähkinät, siemenet, hyvät rasvat, Miia Inkeroinen luettelee.

Yle Akuutti

– Ruokavalio on hoidon perusta, mutta yksilöllisesti räätälöidyt ravintolisät olivat myös olennainen osa Romeon hoitoa. Teetimme Romeolle virtsatestin aineenvaihdunnan toiminnan selvittämiseksi. Testin perusteella pystyimme täsmentämään hoitoa, Miia Inkeroinen kertoo.

Romeo hyväksyi uudenlaisen lautasmallin melko nopeasti. Romeo itsekin huomaisi, että vatsa ei enää tullut kipeäksi Miian ohjeistamilla ruuilla.

– Nyt Romeon keho pystyy hyödyntämään ruuasta tulevat ravintoaineet paljon tehokkaammin ja hän on alkanut myös kasvaa ihan silmissä, diplomiravintoterapeutti Miia Inkeroinen huomauttaa.

Ilja ja Johanna Milanille Romeon ruokailutapojen muuttaminen on tuonut helpotuksen koko perheen arkeen. Puhdas ravinto maistuu kaikille, ja korvaavia aineita muun muassa leivontaan löytyy nykyään helposti.

Lääkkeiden kanssa ollaan myös tarkkana. Kun Romeo joutui käyttämään antibioottitippoja silmätulehdukseen, hänen vointinsa huononi useaksi päiväksi ja autistiset oireet palasivat.

– Lääkkeitä pitää toki käyttää, jos niitä sairauteen tarvitaan. On kuitenkin syytä olla tietoinen, että kaikki vierasaineet sotkevat taas suoliston herkän tasapainon, Miia Inkeroinen muistuttaa.

Kohti tasapainoa

Romeon käytöksen muutoksia vanhemmat Ilja ja Johanna Milan sekä diplomiravintoterapeutti Miia Inkeroinen luonnehtivat näin:

Yle Akuutti

– Raivokohtaukset ovat vähentyneet 90 prosenttisesti, kirkuminen on jäänyt kokonaan pois.

– Aistihäiriöt ovat tasoittuneet, nyt Romeo ilahtuu musiikista, laulaa, pitää kosketuksesta, tuntee kivun normaalisti.

– Leikit ovat monipuolistuneet, mukaan on tullut mielikuvitusleikkejä.

– Jumiutuminen tilanteisiin on jäänyt kokonaan pois ja aiemmat monotoniset liikkeet ovat hävinneet.

– Puheen tuotto on lisääntynyt huimasti ja lähimuisti toimii.

– Tuntuu, että Romeon terapiatkin ovat nyt paljon hyödyllisempiä, kun pojan fyysinen olo on vihdoin saatu kuntoon ja hän ottaa vastaan annettuja ohjeita, Johanna Milan arvioi.

Perheen arki on helpottunut, elämää voi jo suunnitella pitemmälle kuin vain hetken kerrallaan.

Yle Akuutti

Miia Inkeroinen on tutkinut maailmalta kuuluvia tuloksia autismin, ravinnon ja suolistobakteerikannan yhteyksistä.

– Tutkimustuloksia suoliston mikrobikannan ja erilaisten sairauksien välisistä yhteyksistä on viimeisen 15 vuoden aikana tullut jo runsaasti. Toivoisin, että tätä tietämystä otettaisiin Suomessakin mukaan hoito-ohjelmiin, ei pelkästään autismissa vaan myös monessa muussa sairaudessa, diplomiravintoterapeutti Miia Inkeroinen toivoo.

Toimittaja: MARJO LUNDVALL

Toimituksen tarkennus 31.1.2014

Ravitsemusterapeuteilla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran myöntämä ja valvoma oikeus työskennellä terveydenhuollon yksiköissä

ravitsemusalan asiantuntijoina.

Diplomiravintoterapeutti, ravintoneuvoja ja ravintovalmentaja eivät ole terveydenhuollon ammattinimikkeitä eikä heidän toimintaansa valvota Valviran taholta.

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 26.11.2015