Hyppää pääsisältöön

Klovnit Juoksuhaudantiellä

RedNoseClubin Juoksuhaudantie, Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama
RedNoseClubin Juoksuhaudantie, Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama Kuva: Jouko Siro rednoseclub

Näyttämöllä on kaksi miestä joilla on punaiset klovnin nenät. He kertovat kolmannesta miehestä, jonka nenä on tavallinen.  

Tämän verran tiesin etukäteen, kun menin katsomaan esitystä nimeltä Juoksuhaudantie. Red Nose Company ja Teatteri Quo Vadis ovat ottaneet käsittelyynsä Kari Hotakaisen Finlandia-voittajaromaanin. Mainitut kaksi klovnia ovat Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama, ohjaus on Otso Kauton. Hurraa heille kaikille, sillä esitys on mahtava. Klovnien avatessa ensi kertaa suunsa olin tosin kauhistunut: tuollainen ääni! Sitten totuin ääneen, ja lopulta aloin pitää siitä.

On ihanaa tulla yllätetyksi!

Tarina on Hotakaisen lukijoille ja elokuvakatsojille tuttu. Kotirintamamies Matti Virtanen lyö tunnemyrskyssä vaimoaan, yhden kerran, ensimmäistä kertaa. Vaimo ottaa tyttären mukaan ja jättää hölmistyneen miehen. Matti päättää saada perheensä takaisin. Hän lähtee lenkille. Hän muistaa vaimon haaveilleen omakotitalosta, joten sellainen on saatava. Rahaa vain ei ole. Maaninen juokseminen, rahanhankkiminen ja päätös omaksua kaikki omakotitalo-asumisesta vievät miehen mennessään.  

On ihanaa tulla yllätetyksi! Juoksuhaudantie oli ensimmäinen kokemukseni teatteriklovneriasta, ja täytyy sanoa, että minusta tämä esitys oli parempi kuin alkuperäisromaani. Matti Virtasen talonhankkimishulluus menee tarkoituksella överiksi, mutta jossain vaiheessa romaanin lukemista olin menettää uskoni tarinaan. Kirjan loppua en uskonut enää ollenkaan. Tilanne muuttuu täysin, kun kertomusta kuljettaa kaksi klovnia. 

Näyttämöllä on punainen esirippu. Sen edessä, takana, lomassa ja yllä klovnit kertovat Matista ja hänen perheestään, sekä erinäisistä omakotitalojen asukkaista, joita Matti juostessaan kohtaa. Matti Virtanen on rockhittien kertosäkeiden erikoismies, ja nämä klovnit laulavat mukana. Kerronta liikkuu juoheasti tasolta toiselle. On Matti Virtasen tarina, ja ovat nämä klovnit kertomassa sitä. He puhuvat suoraan katsojille, he kommentoivat romaania, esitystilannetta, toistensa roolisuorituksia ja teatterilaisia yleisemminkin. Jos he eivät hyväksy jotain, mitä Kari Hotakainen on kirjoittanut, he pilkkaavat kirjailijaa armotta. Ja tuntuu, että silloinkin he tekevät Hotakaisen huumorille oikeutta. 

Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen. Kuva Jouko Siro.Kaikkea tätä leimaa klovnien kasvoille maalattu ikuisen surumielisyyden ja ilkikurisen naurun liitto. Koskettavin hetki syntyy, kun kaksi romaanin sivuhenkilöä, Matti Virtasen naapurit, joiden seksielämän Virtasen ketjutupakointi pilaa, voihkivat sitä, kuinka epäoikeudenmukaisen vähän näyttämöaikaa heille annetaan. Toinen haikea kohtaus kuvaa Matin vaimoa Suvia. Hän kertoo elämästä Matin kanssa ja vakuuttaa itseään siitä, että ero oli ainoa mahdollinen ratkaisu. Puhe lomittuu The Policen laulun kertosäkeeseen. So lonely, so lonely, so lonely…

Ajatusta ei voi vastustaa: me olemme klovneja kaikki.

Hauskoja kohtauksia ovat melkein kaikki muut. Ja silloinkin, kun ei oikein tapahdu mitään, kun kukaan ei naura, tunnelma on hyvä ja herkkä. Ajatusta ei voi vastustaa: me olemme klovneja kaikki. Pieniä, kauniita, hassuja ja liikuttavia ovat hurjat haaveemme, pyrkimyksemme, riitamme, kömpelöt elämämme.  

Jos jotain muuttaisin tästä Juoksuhaudantiestä, niin ehkä tiivistäisin esitystä pikkuisen. Puolitoista tuntia, ei väliaikaa, nykyisen kahden tunnin sijaan. Ainoa harmillinen seikka esityksen katsomisessa oli se, että enää koskaan en voi ensimmäistä kertaa nähdä näitä klovneja. Ensi kerralla minulla on jo odotuksia.

 

Red Nose Company & Teatteri Quo Vadis: JUOKSUHAUDANTIE. Teksti Kari Hotakainen, ohjaus Otso Kautto. Näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama

Esitykset Teatteri Avoimissa ovissa 9.5.2014 asti. Lahden Kaupunginteatterissa 20.2.-3.4.2014 ja Tampereen Työväen Teatterissa 8.3.-26.4.2014.  







Näihin kuviin Ilmari Kiannon Punainen viiva tiivistyy klovnien käsissä!

Päivitetty 20.1.2017: Linkki lisätty

Penkkitaiteilija

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?