Nuoret haluavat töitä. Mutta ovatko nuoret työnantajien näkökulmasta kiinnostavia rekyrtointeja, jos tarjolla on kokeneempiakin työntekijöitä?
Nuoret eivät eri syistä ole haluttua työvoimaa, väittävät Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen Lisää matalapalkkatyötä -raportissaan maaliskuussa 2013.
Kuulostaa huolestuttavalta nuorten näkökulmasta. Etenkin laskusuhdanteessa, kun työvoimaa on muutenkin paljon tarjolla. Mutta asia ei ole niin yksioikoinen.
On totta, että uusien ja kokemattomien työntekijöiden ohjaamiseen ja opastamiseen kuluu aikaa. Usein kokemattomuus ja nuoruus sattuvat kulkemaan käsi kädessä. Viestintätoimisto Locnetin toimitusjohtaja Tina Nyfors ei kuitenkaan usko, että nuoret sinänsä olisivat vähemmän haluttua työvoimaa.
- Yritykset hakevat osaamista, ja palkkaavat sen, kellä sitä on, iästä riippumatta, Nyfors uskoo.
Oppisopimushaastekampanjaa vetänyt Nyfors uskoo yritysten hakevan toisaalta myös potentiaalia.
- Ja sitä on nuorissa.
Myös rakennusalan yrittäjän Pasi Pitkäsen mielestä nuoren palkkaaminen on ”kuin laittaisi rahaa pankkiin”. Hänen firmansa Kumoni palkkaa kesäisin vajaa kymmenen nuorta töihin.
Vaikka nuoren työpanos ei vielä ensimmäisenä kesänä olisi kovin tuottava, tämä saa myöhempää uraansa varten tärkeää oppia. Jos nuori on pätevä, yritykset pitävät hänestä mielellään kiinni, tavallaan lunastavat sijoituksensa.
Työsuhteen alun koeaika korostuu nuorilla, sanoo Suomen Yrittäjien koulutusvastaava Veli-Matti Lamppu. Hänen mukaansa erityisesti pienillä yrityksillä on usein kynnys irtisanoa edes koeajalla.
Matalampaa palkkaa nuorille?
Nuorille pitäisi voida maksaa kehnompaa palkkaa kuin muille, koska heidän työpanoksensa ei välttämättä ole vielä kovin tuottavaa, Soininvaara ja Vartiainen ehdottavat myös.
Alempi palkka voitaisiin kuitenkin kompensoida nuorille suunnatulla veronalennuksella.
Yrittäjien Lampun mielestä pelkkä nuori ikä ei saisi olla peruste matalalle palkalle. Jotkut nuoret ovat jo parikymppisinä huippuammattilaisia.
Osaamisen puute ja kokemattomuus voivat hänen mielestään kyllä olla perusteita matalammalle palkalle, ei nuoruus sinänsä.
Rakennusyrittäjä Pasi Pitkänen ei näe nuorisopalkassa ongelmaa.
- Kyllä parhaat tekijät nopeasti itsekin ymmärtävät olevansa hyviä. Silloin yleensä töitä on jatkossakin, ja siinä vaiheessa nuori osaa useimmiten pyytää palkantarkistusta, Pitkänen perustelee.
Hänen mielestään nuorisopalkalla voisi ehkäistä syrjäytymistä yleisemminkin, jos se edesauttaisi nykyistä useampia nuoria pääsemään töihin.
Opiskelevatko nuoret ”vääriä” aloja?
Tietyille aloille on hirveä tunku, ja toiset alat kärsivät työvoimapulasta. ”Väärä” koulutuskin voi olla syy työttömyydelle.
Nuorten unelmia ja valintoja ei saisi silti ryhtyä määräämään ulkoapäin, Lamppu ajattelee.
Toisaalta Ylen tekemässä nuorisokyselyssä eräs nuori kirjoitti: ”Nuorille pitäisi olla enemmän ammattitaitoista ohjausta siitä, mille aloille tarvitaan lisää työvoimaa. Itse olen opiskellut aloja, joista tykkään, ja pahalta näyttää.”
Työnantajat ovat Lampun mielestä osaltaan vastuussa siitä, että työvoimapulasta kärsivät alat tehtäisiin nuorille houkutteleviksi.
- Siitä on näyttöä, että jos ala tai yritys alkaa markkinoida itseään, myös hakijoita tulee, Lamppu sanoo.
Hyvä esimerkki on rakennusala. Rakennusliitto on markkinoinut alaa nuorille pitkään. Alan peruskoulutus on Pitkäsen mielestä vetänytkin hyvin 2000-luvulla, ja hänen yrityksensä näkökulmasta koulutettua työvoimaa on ollut hyvin saatavilla.
Teksti: Terhi Upola, 10.10.2013
