Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Tuhannet asuntokohtaiset vesimittarit raksuttavat tyhjää

Kumiankkoja
Kumiankkoja Kuva: Narongsak Yaisumlee/Shuttestock lelu

Asuntokohtaiset vesimittarit raksuttavat tyhjän panttina

Asuntokohtaiset vesimittarit tulevat vähitellen pakollisiksi. Mutta veden laskutukseen niitä ei ole pakko käyttää. Varovaisen arvion mukaan Suomen kerros- ja rivitaloasuntoihin on asennettu jopa kymmeniä tuhansia asuntokohtaisia mittareita, joita ei käytetä laskutuksessa.

Asuntoihin on laitettu vesimittareita Suomessa jo 80-luvulta lähtien. Viime vuosina tahti on kiihtynyt. Uusiin taloihin asuntokohtaiset vesimittarit on jo pakko laittaa. Syksyllä 2013 asuntomittarit tulivat pakollisiksi myös vanhempiin taloihin – putki- tai linjasaneerauksen yhteydessä.

Pakko laittaa, ei pakko käyttää

Kummallisuus Suomessa on, että asuntojen mittareita ei ole kuitenkaan pakko käyttää. Siitä, miten vedestä laskutetaan, päättää meillä aina taloyhtiö tai talon omistaja.

Suurin osa taloyhtiöistä, joissa asuntokohtaiset mittarit on, laskuttaa asukkaita vedestä aidon kulutuksen mukaan.

Lain porsaanreikaa käytetään ahkerasti

Lain suomaa porsaanreikää on kuitenkin käytetty ahkerasti. Asuntojen omia vesimittareita ei aina lueta, koska se on taloyhtiön kannalta työlästä tai maksaa liikaa. Myös mittarien etäluentajärjestelmät ovat kalliita, joten talon omistaja saattaa jättää ne hankkimatta ja tyytyä lain minimiin eli pelkkiin mittareihin.

Miljoonia euroja laitettu hukkaan

Kuningaskuluttajan isoilta mittarinvalmistajilta saamien tietojen mukaan huoneistokohtaisia vesimittareita on nyt Suomessa vajaat 300 000. Vasta alle viidesosa kaikista kerros- ja rivitalojen asunnoista on siis varustettu vesimittarilla.

Mittarinvalmistajien mukaan reilut puolet 300 000 mittaritalosta on hankkinut taloon etäluentajärjestelmän. Jäljelle jää vähintään 130 000 asuntoa, joissa on mittarit, muttei etäluentaa. Monissa näistä taloista mittarit luetaan itse, joko asukkaiden tai huoltoyhtiön toimesta. Mutta usein asuntojen vesimittarit sijaitsevat hankalassa paikassa eikä lukemiin edes pääse käsiksi.

”Haamumittareihin” hukattu rahaa useampi miljoona

Tarkkoja tietoja tyhjän panttina pyörivien mittarien määrästä ei löydy. Mutta arvioidaan varovasti: Mittarit jäävät lukematta neljäsosasta niistä taloista, joihin ei ole hankittu etäluentaa. Näin päästään noin 30 000:een asuntoon, missä kalliit mittarit ruksuttavat tyhjän panttina.

Halvimmatkin asuntokohtaiset vesimittarit maksavat satasen luokkaa. ”Haamumittareihin” on näin ollen hukattu rahaa useampi miljoona.

”Vesimaksu sisältyy vuokraan”

Suomen suurin yksityinen vuokranantaja on VVO yli 40 000 asunnollaan. Noin 3 000:ssa VVO:n kodissa pyörivät asuntokohtaiset mittarit, mutta vesimaksu kuuluu silti kaikissa taloissa vuokraan sen kummemmin erittelemättä. Mittarit pyörivät turhaan, koska VVO:n mukaan laskutus on "hankalaa ja kallista".

VTS talo Tampereella
VTS talo Tampereella Kuva: Yle vuokratalo

Toisella suurella eli SATO:lla on asuntokohtaiset vesimittarit noin 2000 asunnossa. Vain puolessa niistä laskutetaan vedestä kulutuksen mukaan. Noin tuhannessa asunnossa mittarit ruksuttavat siis omia aikojaan "koristeina". SATO vetoaa asukkaiden vaihtuvuuteen ja laskutuksen kalleuteen:

- Maalaisjärjellä ajatellen eihän siinä järkeä ole, sanoo SATO:n yksikön johtaja Juha-Pekka Järvenpää.

- Pidämme tärkeänä, että vesimittareita olisi mahdollisimman paljon käytössä, emme ole vielä vaan löytäneet tarpeeksi kustannustehokasta menetelmää tähän.

Myös isoilla asumisoikeusyhtiöillä, kuten ASO-kodeilla ja TA:lla vesimaksu on useimmiten leivottu vuokran sisään. Opiskelija-asunnoissa tilanne on sama. Sielläkään ei suitsita veden lorottamista rahallisen porkkanan avulla.

Tampereen vuokrataloissa paljon mittareita

Tampereella ollaan vesilaskutuksessa edelläkävijöitä. Suurimpaan osaan Tampereen Vuokratalosäätiön asunnoista on laitettu omat vesimittarit.

- Aloitimme mittarien asentamisen jo 80-luvulla, kertoo VTS-kotien asiakkuuspäällikkö Petri Mäkelä.

- Uusimmissa mittareissa on mukana erillinen näyttö, josta asukas näkee lukemat litran tarkkuudella.

Säätiön "mittaritalojen” asukkaat maksavat joka kuukausi vesiennakkoa asunnon henkilömäärän mukaan. Kaksi kertaa vuodessa tulee tasauslasku.

- Yksille palautusta, toisille lisää maksettavaa, Mäkelä kertoo.

Vedenmittausta
VTS:n Petri Mäkelä tarkistaa vesimittarin luotettavuutta Jari Nylundin kanssa. Vedenmittausta Kuva: Yle hana

Oikean vedenkulutuksen mukainen laskutus patistaa asukkaita vähentämään vedellä lotrausta. Yleensä asuntokohtaisten mittarien mukainen laskutus pienentää veden kulutusta jopa 15-20 prosenttia. Vuokratalosäätiön mittaritaloissa vettä kului viime vuonna keskimäärin vain 107 litraa vuorokaudessa per asukas. Yleinen vedenkulutuksen keskiarvo on 140 litraa per asukas.

Vedensäästö vaikuttaa suoraan myös energian kulutukseen. Lämmitysenergiasta valuu nimittäin noin viidennes kuuman veden mukana viemäristä alas.

- Meillä säästyy energiaa 2-6 prosenttia, talon ja laitteiden kunnosta riippuen. Tähän vaikuttavat myös muut seikat, kuten veden virtauksen vakiointi, asiakkuuspäällikkö Petri Mäkelä toteaa.

VTS-kodeilla vesimittarin asennus kustantaa noin 600 euroa per huoneisto. Laskutus ja mittarien huolto maksavat myös. Pelkästään kustannuksia ajatellen asuntokohtainen vesimittaus ei Tampereellakaan kannata. Rahan säästö valuu laitteiden ja luentajärjestelmän hintaan. Tampereella suositaan silti periaatetta ”maksa mitä käytät”:

Asuntomittarit pienentävät vedenkulutusta jopa viidenneksen.

- Käyttöön perustuva laskutus on asukkaille reilua. Samalla säästyy yhteiskunnan varoja, kun energiaa kuluu vähemmän ja jätevesiä syntyy vähemmän, Petri Mäkelä selvittää.

Kilpailua odotellessa

Nyt odotetaan, että kasvava kilpailu laskee asuntokohtaisten mittareiden ja erityisesti etäluentajärjestelmien hintoja.

Ongelmana on, että eri mittarinvalmistajien järjestelmät ja laitteet eivät nyt toimi keskenään. Vasta kun mittareihin saadaan halvempaa ja joustavampaa tekniikkaa, asuntokohtaisista mittareista alkaa olla rahallista iloa myös koko talolle - ei vain vesipiheille asukkaille.

Katso myös kuinka 300 euron vesilasku jakaantuu kodissa.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.