Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Bitcoin - paljon puhuttu, huonosti tunnettu

Mikä on bitcoin?

Bitcoin (BTC) on digitaalinen valuutta. Bitcoineja ei ole fyysisesti olemassa. Yksi bitcoin on käytännössä hyvin pitkä digitaalinen numerosarja.

Kaikkien bitcoinin käyttäjien tietokoneissa ja/tai mobiililaitteissa on ohjelma bitcoin-siirtoja varten.

Bitcoin-siirrot ovat julkisia, mutta siirron osapuolet anonyymejä. Vain lähettävän ja vastaanottavan bitcoin-lompakon digitaaliset osoitteet ja siirtyvien bitcoinien määrä ovat julkista, tarkistettavissa olevaa tietoa.

Bitcoin / Kuningaskuluttaja. Grafiikka: Riikka Kurki / Yle

Bitcoin-järjestelmässä tilit ja rahansiirrot tallentuvat samanaikaisesti kaikille tietokoneille, jotka ovat mukana kyseisessä rahajärjestelmässä.

Rahansiirtojen oikeellisuuden varmentavat verkostossa toimivien ihmisten bitcoin-siirtojen varmentamiseen soveltuvat suuritehoiset tietokoneet ratkaisemalla ryhmätyönä monimutkaisia salausalgoritmeja. Bitcoin-siirtojen varmentajia kutsutaan louhijoiksi.

Kun yksittäinen louhija tai louhijaryhmä onnistuu purkamaan useita bitcoin-siirtoja varmentavan salausalgoritmien sarjan eli lohkon, ratkaisija tulee samalla luoneeksi omaan lompakkonsa uusia bitcoineja, joita hän voi käyttää maksuvälineenä tai myydä eteenpäin.

Koska uudet bitcoinit syntyvät rahansiirtoja varmistavan laskentaprosessin yhteydessä ja koko järjestelmä perustuu matematiikkaan, rahayksiköiden määrä on rajallinen. Kaikkiaan bitcoineja voi olla 21 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2013 tuosta määrästä on luotu puolet ja vuoteen 2040 mennessä bitcoineja arvioidaan olevan käytössä 99,9% mahdollisesta kokonaismäärästä.

Bitcoinin arvo määräytyy markkinoilla, puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja se heilahtelee rajusti.

Miten bitcoineja voi hankkia?

Bitcoineja voi ostaa tai sitten niitä louhia.

Tuottava louhinta vaatii käytännössä kuitenkin erityisen bitcoinien louhintaan tarkoitetun suuritehoisen tietokoneen.

Bitcoin / Kuningaskuluttaja. Grafiikka: Riikka Kurki / Yle

Jo pelkästään louhinnasta aiheutuva sähkönkulutus on helposti suurempi kuin louhinnan tuloksena syntyvien bitcoinien tai niiden osasten arvo. Talouslehti Forbesin mukaan bitcoin-järjestelmässä tapahtuva louhinta kuluttaa sähköä 15 miljoonan dollarin edestä päivässä.

Bitcoinien ostaminen onnistuu virallisilla valuutoilla kuten euroilla bitcoineja välittävistä verkkopalveluista.

Suomeksi toimii esim. suomalainen bittiraha.fi ja brittiläinen Bitstamp.

Bitcoineja voi ostaa myös suoraan toiselta käyttäjältä.

Miten bitcoineja käytetään

Bitcoin-siirrot tapahtuvat maksun osapuolten bitcoin-lompakoiden välillä.

Bitcoin / Kuningaskuluttaja. Grafiikka: Riikka Kurki / Yle

Bitcoin-lompakko on tietokoneeseen ja/tai mobiililaitteeseen asennettava ohjelma, joka sisältää noin 50 merkkiä pitkän salausavaimen. Salausavaimen avulla lompakon omistaja pääsee käyttämään bitcoinejaan.

Maksutapahtuman yhteydessä bitcoin-lompakko lähettää tiedon rahansiirrosta verkkoon ja ottaa vastaan tiedon siitä, että rahansiirto on varmennettu.

Erilaisiin bitcoin-lompakkoihin ja niiden ominaisuuksiin voi tutustua bittiraha.fi -sivustolla.



Voiko bitcoineja varastaa?

Varsinaisen bitcoinjärjestelmän muodostavan koodin ja sen sisältämien salauksien murtaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Bitcoinin hajautettu ja julkinen kirjanpitokanta eli lohkoketju sisältää jokaisen olemassa olevan bitcoinin koko siirtohistorian ja louhijat varmentavat sen aina uudelleen jokaisen bitcoin-siirron yhteydessä.

Oxford Internet Instituten tutkijan Vili Lehdonvirran mukaan virtuaalivaluutta ei sinänsä ole arveluttava sijoitus- tai hankintakohde.

- Järjestelmä on avoin, transaktiot ovat avoimesti netissä nähtävillä eikä järjestelmän taustalla toimi pahantahtoista tahoa.

Vaarat liittyvät bitcoinien säilytykseen, epäluotettaviin bitcoin-kauppaa käyviin pörsseihin sekä bitcoinin epävakaaseen vaihtoarvoon reaalivaluuttoihin nähden.

- Suurin osa lompakkopalveluista on varmasti rehellisiä. On kuitenkin tapauksia, joissa koko lompakkopalvelu on kadonnut rahojen kanssa, kertoo Lehdonvirta.

Palvelun tarjoaja on todennäköisesti luotettava, jos hän ilmoittaa avoimesti henkilöllisyytensä, kotipaikkansa ja osoitteensa.

Luotettavan lompakkopalvelun tunnistaminen ei ole Vili Lehdonvirran mukaan helppoa.

- Palvelun tarjoaja on todennäköisesti luotettava, jos hän ilmoittaa avoimesti henkilöllisyytensä, kotipaikkansa ja osoitteensa kuten luotettavat yritykset normaalistikin tekevät. Tällöin yrityksen taustalla on selvä taho, jonka kanssa mahdollisia epäselvyyksiä voi selvitellä.

Jos taas palvelun tarjoaja pysyttelee anonyyminä tai toimii kaukana ulkomailla, on ongelmatilanteiden selvittely kuluttajalle huomattavasti vaikeampaa tai jopa mahdotonta.

On myös mahdollista, että tietokone, jossa bitcoineja säilytetään, hakkeroidaan tai varas saa muulla tavalla tietoonsa kohteensa bitcoinlompakon salausavaimen.



Miten bitcoinin arvo määräytyy?

Bitcoinin arvo määräytyy markkinoilla, puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Mitä enemmän ihmiset ostavat bitcoineja, sitä korkeammalle nousee sen hinta. Parin viime vuoden aikana yhden bitcoinin hinta on kivunnut noin 3:sta USA:n dollarista yli 800 dollariin. Korkeimmillaan yhdestä bitcoinista on maksettu pitkälti toistatuhatta dollaria.

Tutkija Vili Lehdonvirran mukaan kenelläkään ei ole lopullista tietoa onko bitcoinin nykyinen arvo sellainen, mikä sen pitäisi fundamentteihin perustuen olla. Kuplan syntymisestä kuitenkin kielii se, että bitcoinin vaihtoarvo esim. dollariin nähden on ollut suoraan verrannollinen bitcoinin ja erityisesti sen arvon nousun saamaan mediahuomioon.

Kuplan syntymisestä kielii se, että bitcoinin vaihtoarvo on ollut suoraan verrannollinen mediahuomioon.

Lehdonvirran mielestä mitkään merkit eivät viittaa siihen, että bitcoinien yleistyminen päivittäisessä kaupankäynnissä olisi tapahtunut niin nopeasti, että se selittäisi arvonnousun.

- Hypeä ja liian kovia odotuksia on syntynyt. On lähdetty liian rohkeasti ostamaan ja investoimaan bittirahaan ilman että on kovin hyvää tietoa mihin sitä voi ja kannattaa käyttää. Tämän seurauksena bitcoin on selvästi yliarvostettu ja kuplan puhkeamisen vaara on olemassa.

Lehdonvirta kuitenkin tähdentää, että tutkimustietoa ei tästä ole saatavilla.

Mitä bitcoineilla voi ostaa?

Bitcoin on laillinen vaihdon väline, kuten mikä tahansa muukin asia, jonka kaupan osapuolet hyväksyvät. Suomessa kaupat kuitenkin joutuvat vaihtamaan vastaanottamansa bitcoinit euroiksi ja tekemään kirjanpitonsa ja maksamaan bitcoineilla maksettujen tuotteiden verot euroissa.

Suomessa on muutamia kauppoja, elokuvateattereita ja ravintoloita, jotka hyväksyvät bitcoin-maksuja. Bittiraha.fi listaa sivullaan bitcoineja hyväksyviä verkkokauppoja.

Vuoden 2014 alussa Suomessa arvioitiin olevan noin 20 000 bitcoinin käyttäjää.

Kuka on keksinyt bitcoinin?

Ensimmäiset bitcoinit laskettiin liikkeelle tammikuussa 2009. Jo vuoden 2008 aikana Satoshi Nakamotoksi esittäytynyt henkilö tai taho otti kontakteja lahjakkaisiin koodaajiin eri puolilta maailmaa.

Virtuaalinen maksuväline, jonka avulla voidaan käydä kauppaa instituutioista riippumatta.

Nakamoto kertoi tavoitteekseen luoda virtuaalisen maksuvälineen, jonka avulla voidaan käydä kauppaa erilaisista instituutioista kuten keskuspankeista ja valtioista riippumatta.

Bitcoinin idean ideologinen pohja on libertarismissa ja anarkismissa.

Bitcoinin kehittämisessä on ollut mukana myös suomalaisia koodaajia. Martti Malmia on jopa epäilty itse Satoshi Nakamotoksi. Malmi kertoo olleensa mukana kehittämässä bitcoin-koodia, mutta kieltää olevansa Nakamoton nimimerkin takana.

Lisää bitcoinista:
Maailman suurin bitcoin-välittäjä lopetti – satoja miljoonia kateissa?
Bitcoin haastaa perinteiset valuutat

Päivitetty 25.2.2014: Lisätty linkit maailman suurin bitcoin-välittäjä lopetti ja Bitcoin haastaa perinteiset valuutat.
Muokattu 15.3.2016: Päivitetty artikkelin hakutietoja.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.