Hyppää pääsisältöön

Geokätköjen etsiminen koukuttaa

Geokätkön etsimistä kartan avulla
Geokätkön luo löytää helposti kännykkäsovelluksella. Kuva: Yle Geokätkön etsimistä kartan avulla matkapuhelimet,puhelimet,kartat,Google Maps,geokätköily

Geokätköily on hurjaa vauhtia suosiotaan kasvattanut ulkoiluharrastus, jossa etsitään satelliittipaikannusta hyväksi käyttäen erikokoisia rasioita tai purkkeja, geokätköjä.

Geokätköily ei ole ainoastaan himolenkkeilijöiden tai suunnistajien laji, vaan geokätköilemään voi lähteä kuka tahansa iästä ja kunnosta riippumatta. Kaikki kätköt eivät ole metsässä sammalten peitossa, vaan niitä on piilotettu paljon myös rakennettuun ympäristöön.

Kätköjä voi etsiä myös ulkomailla

Harrastus on hyvä aloittaa oman asuinalueen helpoista kätköistä ja siirtyä hiljalleen haastavampiin aina siellä, missä itse liikkuu. Geokätköilyä harrastetaan ympäri maailmaa, joten kätköjä voi etsiä vaikka lomamatkoillakin.

Kätköjen sisältö vaihtelee, mutta mukana on ainakin lokikirja, johon merkitään oma nimimerkki kätkön löydyttyä. Usein rasiassa on myös pientä vaihtotavaraa tai jopa seurantakoodilla varustettu ”reissaaja”, jonka matkaa voi seurata netistä.

Omia kätköjä kokemuksen karttuessa

Kätköjä voi alkaa harrastuksen edetessä tehdä myös itse. Tällä tavalla voi esitellä muille sellaisia paikkoja, jotka itse kokee näkemisen arvoisiksi tai jollakin tapaa erityisiksi.

Kannattaa kuitenkin ensin etsiä useampia kymmeniä kätköjä, jotta tietää minkälainen on hyvä ja mielenkiintoinen kätkö.

Monipuolinen ja ilmainen harrastus

Harrastus ei rasita kukkaroa, sillä rekisteröityminen geokätköilysivustolle on ilmaista ja kätköjä voi etsiä yksinkertaisimmillaan tulostetun kartan tai kännykkään ladatun geokätköilysovelluksen avulla.

Sovellus näyttää kätevästi oman sijainnin ja lähimmät geokätköt sekä niiden kuvaukset ja koordinaatit. Mukaan tarvitaan siis lähinnä seikkailumieltä!

Vinkkejä opettajille

Virallisten kätköjen lisäksi voi myös itse tehdä epävirallisia kätköjä esimerkiksi kouluryhmille. Tällaisiin kätköihin voi helposti liittää hauskoja tehtäviä ja arvoituksia seuraavan kätkön sijainnin selville saamiseksi.

Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella toimii Suomen LUMA-keskukseen kuuluva Geopiste, joka palvelee kaikkia maantieteen opetuksesta kiinnostuneita. Geopisteestä saa myös lainata GPS-laitteita, joita voi käyttää mm. geokätköilyssä. Myös muilla opetusalan organisaatioilla ja joillakin kunnilla on GPS-laitteiden lainausmahdollisuuksia. 

Geokätköihin voi etukäteen tutustua netissä. Kuva: Yle

Geokätköihin voi etukäteen tutustua netissä. Kuva: YleGeokätköihin voi etukäteen tutustua netissä. Kuva: Yle
Geokätköjä on eri kokoisia. Kuva: Yle

Geokätköjä on eri kokoisia. Kuva: YleGeokätköjä on eri kokoisia. Kuva: Yle

Teksti: Merita Kontto

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.