Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

GIS - maantieteen perustyökalu

Ilmakuva pasilasta
Paikkatietoa saadaan kaukokartoituksen avulla. Kuva: SkyFoto Group Ilmakuva pasilasta Kuva: SkyFoto Group Pasila,kartoitus,kaukokartoitus
Julkaistu . Päivitetty

Geographic Information System (GIS) tarkoittaa suomeksi paikkatietojärjestelmää. Se koostuu neljästä osasta: laitteisto (tietokone), ohjelmisto, aineisto ja käyttäjä.

Järjestelmän avulla voidaan käsitellä ja analysoida helposti ja nopeasti erilaisia aineistoja sekä esittää niitä kartalla.

Erilaisia paikkatietoaineistoja

Paikkatieto voi olla valmista aineistoa,valmiista aineistosta tuotettua uutta materiaalia tai kokonaan itse tuotettua. Yleensä ympäristöä koskevat tiedot saadaan yhdistämällä kaukokartoitus ja maastokäynnit.

Kaukokartoituksesta saatuja ilmakuvia tutkitaan ja halutut kohteet digitoidaan eli piirretään digitaaliseen muotoon. Samalla kohteisiin voi liittää tietoa niiden ominaisuuksista. Maastokäyntejä tarvitaan kaukokartoituskuvien täydentämiseksi ja varmistamiseksi.

Paikkatietoa voi tuottaa helposti myös itse. Ominaisuustietoa voi olla esimerkiksi lämpötila tai melu ja sijaintitietoa mittauspaikan koordinaatit. Näin voidaan selvittää lämpötilojen alueellista vaihtelua tai erityisen meluisia alueita kaupungissa.

Hyödyllinen GIS

GIS on osa jokapäiväistä arkeamme esimerkiksi paikannussovellusten tai reittioppaiden muodossa. Sitä käytetään hyvin paljon yhdyskuntasuunnittelussa ja liike-elämässä monenlaisiin tarkoituksiin.

Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan myös seurata erilaisten luonnonilmiöiden vaikutusta tietyllä alueella, ja näin estää tehokkaasti esimerkiksi mahdollisten myrskyjen tai tulvien aiheuttamia vahinkoja.

Julkinen liikenne tarvitsee paikkatietoa reittien suunnitteluun. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Julkinen liikenne tarvitsee paikkatietoa reittien suunnitteluun. Kuva: Seppo Sarkkinen / YleJulkinen liikenne tarvitsee paikkatietoa reittien suunnitteluun. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Teksti: Merita Kontto

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2015

  • Piirroskuva kompassista.

    Aluetutkimus maantieteessä

    Tietyn alueen tutkimista paikkatietojärjestelmiä käyttäen.

    Aluetutkimuksessa tutkitaan tiettyä aluetta monipuolisesti sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen kannalta. Kartat ovat tärkeä apuväline maantieteellisessä tutkimuksessa.

2014

  • lentokonetutka kuva euroopasta

    Paikkatietopalveluja ja -ohjelmistoja

    Paikkatietopalveluja ja -ohjelmistoja

    Paikkatietojärjestelmät eivät ole enää vain ammattilaisten työkaluja. Verkosta löytyy ilmaisia ja hyödyllisiä paikkatietopalveluja, joita kuka tahansa voi käyttää.

  • Suunnistuskartta

    Mitä on paikkatieto?

    Mitä on paikkatieto?

    Paikkatiedossa yhdistyy kohteen sijaintitieto ja ominaisuustieto. Sijaintitieto ilmoitetaan yleensä koordinaatteina ja ominaisuustieto voi olla mitä tahansa kohteen ominaisuutta kuvaavaa tietoa.

2007

  • Mitä maantiede on?

    Mitä maantiede on?

    Mielikuva maailmasta perustuu omiin kokemuksiimme ja siihen tietoon, jota olemme hankkineet. Maantieteen yksi tehtävä on antaa tietoa alueista ja näin auttaa maailmakuvan muodostumisessa. Tieteenalana maantiede sijoittuu luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden väliin.

Relaterade artiklar

2022

2020

2019

  • Ett stort, gammalt segelfartyg med stor korsflagga seglar förbi ett långsmalt sjöodjur. Ur boken The great Sea Serpent av Christian Jochum Pontoppidan (1739-1807).

    Havsmonster har dykt upp i Björneborg

    Havsvidunder på kartor skulle skrämma bort konkurrenter.

    Havsvidunder som ritades på kartorna var dels ett sätt för kartografer att göra kartorna lite roligare, dels ett sätt att skrämma andra, konkurrerande sjöfarare som kunde vara intresserade av samma rutter.

2017

  • En bild av världskartan

    Världskartan förvränger vår verklighetsuppfattning

    Vår världskarta bidrar till kartografisk imperialism.

    Vår världskarta lämpar sig oerhört bra för navigering. Men tyvärr på bekostnad av hur världen egentligen ser ut. Kritiker menar att vår världskarta bidrar till kartografisk imperialism och i USA har man nu tagit ett principbeslut att byta världskarta i undervisningen.

    Kommentteja 3

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.