Hyppää pääsisältöön

Vankila uhkaa vainoajia

Helinä Häkkänen-Nyholm
Helinä Häkkänen-Nyholm Helinä Häkkänen-Nyholm Kuva: Yle, Mot helinä häkkänen-nyholm

Suomen rikoslakiin tuli vuodenvaihteessa lisäys, joka teki toisen ihmisen vainoamisesta rikoksen. Vuosittain jopa 100 000 kansalaista on joutunut vainoamisen kohteeksi, kertoo oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm. Hän auttaa työkseen vainoamisen uhreja.

Tähän vuoteen saakka vainotut saattoivat yleensä hakea vain lähestymiskieltoa. Vainoamisesta rikoksen tekevän pykälän ansiosta tilanne on nyt uhrien kannalta paljon parempi, arvioivat viranomaiset ja alan asiantuntijat MOT-ohjelmassa Vainoajien kurinpalautus.

”Asialle ei ole oikein voinut tehdä mitään muuta kuin yrittää vahvistaa uhria, että koeta pärjätä ja koeta jotenkin selvitä”, Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo kertoo. ”Meillä on kovat odotukset tämän uuden lainsäädännön suhteen. Nyt tähän ilmiöön vihdoin päästään käsiksi.

Vainoamisen kriminalisoinnin myötä poliisille arvioidaan tulevan 200-300 uutta rikosilmoitusta vuodessa. Väitöskirjaa vainoamisesta tekevän komisario Jarkko Hynnisen mukaan vainoamisesta voi koitua uhrille erittäin vakavia seurauksia.

”Psyykkisiä oireita, stressioireita, unihäiriöitä, somaattisia oireita ja viime kädessä masennusta ja itsemurha-ajatuksia. Mahdollisesti jopa itsemurhia.”, Hynninen sanoo MOT:lle.

”Sen ilmiön kanssa elävän ihmisen elämä on yhtä helvettiä”, tiivistää toimitusjohtaja Karinsalo.

Herra Ylppö kuvaa kokemuksiaan vainottuna olosta Mot:ssa.
Herra Ylppö kuvaa kokemuksiaan vainottuna olosta. Herra Ylppö kuvaa kokemuksiaan vainottuna olosta Mot:ssa. Kuva: Yle, Mot vainoaminen

Vainoaminen on jatkuvaa häirintää ja ahdistelua, jota on vaikea saada loppumaan. Siihen syyllistyvä voi jatkossa päätyä vankilaan, sillä maksimirangaistukseksi on säädetty kaksi vuotta ehdotonta vankeutta.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan laki lähestymiskiellosta saa nyt tarpeellisen täydennyksen. Sen ansiosta syyttäjien on aiempaa helpompaa puuttua vainoamiseen: ”Tähän astihan vainotut ovat olleet tietyllä tavalla lainsuojattomia, mutta nyt päästään viranomaistoimin puuttumaan toimenpiteisiin, joihin ei aikaisemmin oikein voitu puuttua”, summaa Suomen ylin syyttäjäviranomainen.

MOT haastatteli kolmea vainoamisen uhria maanantain ohjelmaan: ”Minulla ei ole enää kodin turvaa eikä kodin rauhaa. Tunnen täällä jatkuvaa levottomuutta… Minulla on ahdistuskohtauksia, kurkusta kuristaa."

Haastateltavat

  • Lucia Jakobsson
  • Mia Oksala
  • Herra Ylppö
  • Matti Nissinen, valtakunnansyyttäjä
  • Helinä Häkkänen-Nyholm, oikeuspsykologian dosentti
  • Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto
  • Jarkko Hynninen, komisario

Linkkejä

Kirjallisuutta

  • Häkkänen: "Vainoaminen". Katsaus. Duodecim 2008; 124: 751-6.
  • Häkkänen H, Hagelstam C, Santtila P. Stalking actions, prior offendervictim relationships and issuing of restraining orders in a Finnish sample of stalkers. Legal Criminol Psych 2003;8:189–206.
  • Stoat T, Laajasalo T, Häkkänen H. Tuhopolttajien, raiskaajien ja lähestymiskieltoon määrättyjen henkilöiden uusintarikollisuus. Rikosseuraamusvirasto 2005:27.
  • Katso koko tutkimus- ja lähdeaineistolistaus
Kommentit