Hyppää pääsisältöön

Äly sai haastajan tunneälystä

Se on ollut olemassa niin kauan kuin ihminenkin, mutta nimen se sai vasta 1980-luvulla, kun psykologit kyseenalaistivat tavanomaiset älykkyystestit inhimillisen menestyksen mittarina. Nykyään tunneälystä haetaan apua niin organisaatioiden johtamiseen kuin henkilökohtaiseen kasvuun.

Amerikkalainen psykologi Reuven Bar-On on määritellyt tunneälyn joukoksi "henkilökohtaisia, emotionaalisia ja sosiaalisia kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn selviytyä onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista."

Isompaan tietoisuuteen termi nousi Daniel Golemanin maailmanlaajuista menestystä niittäneen Tunneäly-kirjan myötä, joka julkaistiin vuonna 1995 (Emotional Intelligence - Why it can matter more than IQ).

Suomessa tunneälyn puolesta on puhunut julkisuudessa muun muassa psykoterapeutti Mikael Saarinen. Hän julkaisi vuonna 2002 kirjan Tunne älysi - älyä tuntevasi, joka sai osakseen paljon huomiota.

Saarinen määrittelee tunneälyn kyvyksi käyttää tunteita ja tunneinformaatiota tietoisesti hyväkseen. Aamu-tv:n haastattelussa hän valottaa tunneälyn hyötyjä ja kertoo uudesta kirjastaan "Tunne kartalle, tietoisempaan tunne-elämään".

Ihminen tarvitsee tunteita kaikessa toiminnassaan. Tutkimukset aivovammapotilailla ovat osoittaneet, että tunnekeskusten vaurioituessa ihmisen kyky loogisiin päätöksiin ja normaaliin elämään katoaa. Tunne ja järki kulkevat siis yhdessä.

Siinä missä mediassa saatetaan mässäillä tunteilla ja ihannoidaan vahvoja tunne-elämyksiä, on tasapainoinen tunne-elämä jotain aivan muuta, Saarinen muistuttaa. Ihminen voi olla liikaakin tunteidensa vietävissä, jolloin keho joutuu jatkuvaan rasitustilaan. Sama tapahtuu myös tunteita tukahdutettaessa.

On osattava erottaa aivotoiminta, mielen toiminta ja kehon toiminta toisistaan.

Kehomme on lopulta kehittyneempi ja viisaampi kapistus kuin mielemme ja sitä erittäin alkeellisesti kuvaava kieli. Ihminen jää kuitenkin helposti mielensä vangiksi ja negatiiviset tunnetilat valtaavat myös kehon. Negatiiviset tunteet ja ihmisen oma tulkinta sekä reaktiot niihin voivat saada aikaan haitallisen kehän, jota Saarinen kutsuu tunnejumiksi.

Tunteisiin vaikuttamista demostroidaan Aamu-tv:n juontajan Juha Hietasen avulla, jolla on hankalia tunteita erästä menneisyyteen liittyvää henkilöä kohtaan. Saarinen opastaa häntä mm. silmänliiketerapian avulla, jossa tunnetiloja kokiessa liikutellaan silmiä tietyllä tavalla ja koitetaan näin saada aivot ikäänkuin uudelleen ohjelmoitua.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto