Heidi Sommar
Yle
Se on ollut olemassa niin kauan kuin ihminenkin, mutta nimen se sai vasta 1980-luvulla, kun psykologit kyseenalaistivat tavanomaiset älykkyystestit inhimillisen menestyksen mittarina. Nykyään tunneälystä haetaan apua niin organisaatioiden johtamiseen kuin henkilökohtaiseen kasvuun.
Amerikkalainen psykologi Reuven Bar-On on määritellyt tunneälyn joukoksi "henkilökohtaisia, emotionaalisia ja sosiaalisia kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn selviytyä onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista."
Isompaan tietoisuuteen termi nousi Daniel Golemanin maailmanlaajuista menestystä niittäneen Tunneäly-kirjan myötä, joka julkaistiin vuonna 1995 (Emotional Intelligence - Why it can matter more than IQ).
Suomessa tunneälyn puolesta on puhunut julkisuudessa muun muassa psykoterapeutti Mikael Saarinen. Hän julkaisi vuonna 2002 kirjan Tunne älysi - älyä tuntevasi, joka sai osakseen paljon huomiota.
Saarinen määrittelee tunneälyn kyvyksi käyttää tunteita ja tunneinformaatiota tietoisesti hyväkseen. Aamu-tv:n haastattelussa hän valottaa tunneälyn hyötyjä ja kertoo uudesta kirjastaan "Tunne kartalle, tietoisempaan tunne-elämään".
Ihminen tarvitsee tunteita kaikessa toiminnassaan. Tutkimukset aivovammapotilailla ovat osoittaneet, että tunnekeskusten vaurioituessa ihmisen kyky loogisiin päätöksiin ja normaaliin elämään katoaa. Tunne ja järki kulkevat siis yhdessä.
Siinä missä mediassa saatetaan mässäillä tunteilla ja ihannoidaan vahvoja tunne-elämyksiä, on tasapainoinen tunne-elämä jotain aivan muuta, Saarinen muistuttaa. Ihminen voi olla liikaakin tunteidensa vietävissä, jolloin keho joutuu jatkuvaan rasitustilaan. Sama tapahtuu myös tunteita tukahdutettaessa.
On osattava erottaa aivotoiminta, mielen toiminta ja kehon toiminta toisistaan.
Kehomme on lopulta kehittyneempi ja viisaampi kapistus kuin mielemme ja sitä erittäin alkeellisesti kuvaava kieli. Ihminen jää kuitenkin helposti mielensä vangiksi ja negatiiviset tunnetilat valtaavat myös kehon. Negatiiviset tunteet ja ihmisen oma tulkinta sekä reaktiot niihin voivat saada aikaan haitallisen kehän, jota Saarinen kutsuu tunnejumiksi.
Tunteisiin vaikuttamista demostroidaan Aamu-tv:n juontajan Juha Hietasen avulla, jolla on hankalia tunteita erästä menneisyyteen liittyvää henkilöä kohtaan. Saarinen opastaa häntä mm. silmänliiketerapian avulla, jossa tunnetiloja kokiessa liikutellaan silmiä tietyllä tavalla ja koitetaan näin saada aivot ikäänkuin uudelleen ohjelmoitua.
