Hyppää pääsisältöön

Hae mukaan ohjelmaan: Lomamatka 80-luvulle

Ohjelmasarjan logo
Ohjelmasarjan logo Kuva: YLE lomamatka 80-luvulle

Erityisesti sinä parikymppinen nuori mies tai nainen, joka haluat aikamatkalle, mukaan mahtuu vielä! Osa matkalaisista on jo löytynyt, mutta muutama nuori aikuinen olisi vielä haussa. Haku jatkuu koko maaliskuun ajan. Lomamatka kuvataan 10.-16. kesäkuuta 2014.

Kahdeksankymmentäluku äänestettiin taannoin onnellisimmaksi vuosikymmeneksi ja taisihan se olla. Itse olin silloin lapsi, teini, koululainen ja opiskelija. Muistan, kun katselimme kavereiden kanssa ilotulitusraketteja vuoden vaihtuessa uudelle kymmenluvulle. Siinä oli jotain taikaa.

Sain kevytmoottoripyörän, ensimmäisen permanentin ja vaaleat raidat sekä olkatoppaukset ja pikeepaidan. Kaikilla luki vaatteissa jotain. Oli Lacoste, Kappa, Levi’s 501, Benetton, Beavers ja Mic Mac. Kaikki rahani menivät vinyyleihin, Dire Straitsiin, Eppuihin ja Iron Maideniin. Kesätöitä sai tuosta vaan. Minäkin lensin Pohjois-Suomesta Helsinkiin työhaastatteluun ja kulut kustannettiin. Koti-ikävän iskiessä työvoimatoimisto maksoi lentoliput kotiin ja takaisin. Jos rahat eivät riittäneet, sossusta sai lisää.

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus, Etiopian nälänhätä ja Kiinan Tiananmenin aukion tapahtumat eivät unohdu mielestäni koskaan. Vuosikymmenen alussa me kaikki pelkäsimme ydinsotaa ja seurasimme pelolla idän ja lännen kilpavarustelua. Oli vielä DDR ja Neuvostoliitto, mutta haaveissa USA ja länsimaat. Toisaalta oli myös toivoa ja Live Aid for Africa. Oli ihana Dallasin Lucy sekä Pamela ja Dynastian kiltti Krystle ja pahis Alexis. Eve oli rankkasateessa ja Hjallis purjehti yksin maapallon ympäri.

R-kioskilta haettiin movieboxit ja katseltiin kauhuelokuvia aamusta iltaan. Syötiin ensimmäistä kertaa pitsaa ja keitettiin mexicanakeittoa, mutta italianpata, se vasta oli suurinta herkkua. Valkoviini oli lippistä ja olut lintukaljaa. Stadissa Happy Days oli mestojen mesta, ja joskus mentiin jopa Berliiniin ja Cafe Metropoliin. Silloin tuntui siltä, että kaikki on mahdollista - koko maailma auki meitä odottamassa.

Mitä sinä muistat kahdeksankymmentäluvusta?

Hae mukaan ohjelmaan. Haku alkaa nyt ja jatkuu koko maaliskuun ajan. Viimeinen hakupäivä on 31.3.2014. Lomamatka kuvataan 10.-16. kesäkuuta 2014.

Narauta meille myös joku ehdottomasti kahdeksankymmentälukuun kuuluva paikka, joka olisi vielä ainakin osittain tallella.

Toimittaja: Hilkka Nevala


Hakulomake avautuu tästä!

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua