Lisävuosia aorttaläppäleikkauksella

Hengenahdistusta, voimakasta väsymystä ja kipua rinnassa? Voit kärsiä sepelvaltimotaudin lisäksi myös aorttaläpän ahtaumasta eli aorttastenoosista. Se on sangen yleinen vaiva varsinkin iäkkäimmillä henkilöillä ja sairaus voi hoitamattomana altistaa sydämen vajaatoiminnalle ja keuhkopöhölle sekä johtaa äkkikuolemaan.

Aorttaläppäahtaumaa on perinteisesti hoidettu kirurgisesti avosydänleikkauksena, mutta osaa hyvin iäkkäistä ja monisairaista potilaista ei ole voitu hoitaa leikkaukseen liittyvien suurien riskien vuoksi lainkaan. Lääkehoitoa sairauteen ei ole olemassa. Kysymyksessä on rappeuttava prosessi, joka syntyy vuosien aikana läpän kalkkeutumisen johdosta. Vaikeat, invalidisoivat oireet johtuvat siitä, että viallinen aorttaläppä ei enää avaudu eikä sulkeudu kunnolla, mikä pakottaa sydämen pumppaamaan kovemmin ja kovemmin verta elimistöön. Aortta on suurin ja tärkein verta elimistöön vievä verisuoni.

– Uuden säästävän leikkaustekniikan ansiosta yhä vanhempia potilaita pystytään kuitenkin leikkaamaan ja viallinen läppä vaihtamaan uuteen, kertoo kardiologian apulaisylilääkäri Matti Niemelä Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologiselta osastolta.

Iäkkäitä potilaita

Nivalalainen 82-vuotias Pentti Pakanen on sairastanut sepelvaltimotautia pitkään ja kymmenisen vuotta sitten hänelle tehtiin myös sydämen ohitusleikkaus. Nyt vaivana on kalkkeutunut aorttaläppä, joka on antanut merkkejä itsestään jo muutaman vuoden ajan.

– Levossa ei tunnu mitään, mutta henki menee rasituksessa heti ahtaalle. Traktoriin nouseminen ja laskeutuminen useita kertoja peräkkäin ei enää tahdo luonnistua.

Seuraavana aamuna tehtävä haastava operaatio ei Pakasta huolleta.

– Luotan lääkäreihin täysin. He kyllä osaavat hommansa eikä minulla ole mitään hätää.

Pentti Pakanen onkin operaation aikana parhaassa mahdollisessa hoidossa. Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologisella osastolla on jo runsaasti kokemusta uudesta leikkaustekniikasta. Lisäksi toimenpiteessä on mukana myös koko uuden leikkaustekniikan kehittäjä ranskalainen sydänkirurgi, professori Alan Cribier. Hän oli ensimmäinen kirurgi, joka asensi keinoläpän ihmiselle katetrin kautta vuonna 2002.

Toimenpide tehdään yleisanestesiassa ja vaikka katetrin avulla tehtävä leikkaus onkin avosydänleikkausta säästävämpi, liittyy siihen kuitenkin monenlaisia riskejä.

– Potilaat ovat usein hyvin iäkkäitä, yli 80-vuotiaita. He ovat niin sanottuja korkean riskin potilaita ja heillä on ollut usein myös muita vakavia sairauksia, kuten aivoverenkiertohäiriöitä ja munuaisten vajaatoimintaa, apulaisylilääkäri Matti Niemelä kertoo.

– Läppä asennetaan ylitahdistuksen aikana paikoilleen. Verenkierrollisia ongelmia saattaa ilmetä, joista kyllä usein selvitään tehohoitovaiheessa.

Täytä pallo!

Tyhjennä pallo!

Tahdistin pois päältä!

Pentti Pakasen leikkauksessa on monia vaiheita, mutta lopulta verisuonen kautta asetettava pallokatetrilla laajennettava läppä (TAVI) saadaan paikalleen. Potilaan oma läppä musertuu stentin alle ja uusi läppä alkaa toimia avautuneena läppäaukossa.

– Tulos on erinomainen, kuten yleensäkin! Täällä Oulussa meillä oli erittäin ammattitaitoinen, hyvä tiimi. Tässä vaiheessa heillä on kokemusta jo noin kuudestakymmenestä verisuonen kautta asennettavasta aorttaläppäproteesista, joten ei ole yllätys, että tulos on täydellinen, yli 2000 vastaavassa toimenpiteessä mukana ollut sydänkirurgi Alan Cribier luonnehtii leikkauksen jälkeen.

Kallis tekoläppä

Vaikka läppiä on asennettu Suomessa noin viitisensataa, on kysymyksessä kuitenkin sangen uusi tekniikka. Esimerkiksi Japanissa ja Yhdysvalloissa leikkauksia vasta aloitellaan. Ainoa ongelma onkin enää toimenpiteen kalleus. Pelkästään käsin tehty keinoläppä maksaa yli 20 000 euroa.

– Tottakai hinta tulee ottaa huomioon ja selvittää, mikä on kustannustehokasta hoitoa. Alkuun nämä tekoläpät ovat kalliita, mutta hinta tulee varmasti laskemaan, kun valmistajia tulee markkinoille enemmän, Matti Niemelä kertoo.

Odotettavissa on, että kevyemmällä tekniikalla tehtäviä aorttaläppäleikkauksia tullaan tekemään yhä enemmän vaikka leikkauksen kokonaiskustannukset tällä hetkellä nousevatkin kymmeniin tuhansiin euroihin.

– Pyrimme edelleen yksinkertaistamaan toimenpidettä. Jatkossa toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti alle tunnissa. Tällöin potilas pääsee kotiin jo noin kahden vuorokauden kuluttua, mikä on huomattava edistysaskel, Cribier kertoo.

Kotiuttaminen sujui mainiosti myös Pentti Pakasella.

– Pääsin kotiin Nivalaan jo noin viikon kuluttua toimenpiteestä eikä kipuja ollut lainkaan. Traktorihommatkin sujuvat taas entiseen malliin.

Asiantuntijat:


MATTI NIEMELÄ, kardiologian apulaisylilääkäri,

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri, OYS


ALAN CRIBIER, professori, sydänkirurgi, Rouenin yliopisto, Ranska


Toimittaja: KARIN MARIOLA