Hyppää pääsisältöön

Löysätkää pipoa, ruokatohottajat!

Kouluruoka
Kouluruoka koulu,ruoka,kouluruoka,ateriat

Ravintoasiantuntijoiden mukaan lapsillemme tarjotaan päivittäin lähes syömäkelvotonta mössöä.

Oppilaat syövät vähän ja nirsoilevat, mikä ei kuulemma johdu laihdutusvillityksistä, vaan ruuan huonosta laadusta, esillepanosta ja asiakaspalvelusta.

Tarjotaanko koulujen ruokaloissa tosiaankin syömäkelvotonta ei-ravintopitoista ruokaa nuorisollemme? Saanen epäillä.

Kiersimme Ylen Mediabussilla kouluja eri puolilla Suomea. Kymmeniä ellen satoja kouluja kiertäneenä tiedän hyvin millaista ruokaa kouluissa tarjotaan. Oman kokemukseni perusteella kouluruoka on syömäkelpoista ja vielä ihan hyvääkin.  Se ei  ole muuttunut ainakaan omista kouluajoistani 90-luvulla. Mistä nykyisessä polemiikissa sitten on kyse?

Elämme ruokatohotuksen aikaa. Kaikilla tuntuu olevan jokin ruokarajoite, ja nyt en puhu allergioista, vaan kaikesta muusta  – karppaamisesta, luomuruuasta, ruokahifistelystä, laihduttamisesta erilaisine dieetteineen. Hyvinvointivaltiomme yksi suurimmista ongelmista tuntuu olevan se mitä suuhumme pistämme  –  ruokavaliomme ja hyvinvointimme. Kaverini  ostaa vain raakamaitoa, vaatii lapsensa  tavalliseen päiväkotiin luomuruokaa ja hakee vetensä Tammisaaresta lähteestä.  Ja  näiden ruokatohottajien määrä tuntuu vain kasvavan.

Kouluruokamarina on osa tätä jatkuvaa ruoka- ja hyvinvointikeskustelua. Lapset otetaan nykyään mukaan myös perheen ruokavalintoihin kaupassa käynnistä ja ateriavalinnoista lähtien. Heille opetetaan, että he voivat ja heidän kuuluu vaatia itselleen vain parasta ja mieluisaa ravintoa. Lapset, koulun asiakkaat, saavat vaatia itselleen parempia työolosuhteita – kouluruuasta lähtien.

Samaan aikaan suomalaiset oppilaat, jotka ovat käyneet koulua ulkomailla, ikävöivät kotimaansa ilmaista kouluruokaa. Meillä jokaisessa koulussa on salaattipöytä, tarjotaan kasvisvaihtoehtoja, leipää ja maitoa. Eikä ole kauaakaan siitä kun Suomenkin kouluissa tarjoiltiin velliä, soppaa ja puuroa ja siihenkin oltiin tyytyväisiä.

Toki on niitäkin, joiden mielestä kouluruoka on hyvää ja syötävää. Esimerkiksi oman ystäväni lapsen mielestä kouluruoka on jopa parempaa kuin kotiruoka. Osan mielestä ilmaisesta kouluruoasta pitäisi olla kiitollinen, osa taas olisi valmis maksamaan lisää, jotta ruoka olisi parempaa. 

Omana kouluaikanani oppilaat olivat oppilaita, kouluruoka kumiperunoineen oli monen mielestä pahaa, mutta pääsääntöisesti sitä syötiin. Asiakaspalvelu koulukeittiössä oli vieras käsite. Kotona syötiin tavallista arkiruokaa, jonka vanhemmat olivat ostaneet ja valmistaneet ilman nuorison konsultointia.

Olen samaa mieltä siitä, että oppilaiden mielipiteitä tulisi kuunnella entistä enemmän kouluruuan ja kaiken muunkin koulutoiminnan suunnittelussa. Ruuanvalmistukseen käytettävät määrärahat ovat kuitenkin niukat ja on haastavaa saada niistä maittavia ja monipuolisia aterioita vaativille nuorille.

Kouluruokaa tulisi kehittää ja siihen tulee panostaa. Uudet sukupolvet ovat tottuneet erilaiseen ruokakulttuurin ja siksi on hyväksyttävä sekin, että kouluruokakeskustelu jatkuu.

Toimittaja: Elvi Huhtala

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?