Hyppää pääsisältöön

Miltä näytti Kemi vuonna 1946?

Lapin sodassa kärsineitä siltoja kunnostettiin Kemijoella ja omakotialueelle nousi uusia, sieviä puutaloja, kun Filmisepon kuvaajat kiersivät Kemissä vuonna 1946.

Filmisepon katsauksessa kuvataan Kemi Oy:n tehdasta, joka on vanhempi kuin vuonna 1869 perustettu kaupunki. Filmille on taltioitu myös Veitsiluodon tehdasalueen sekä sahan miljöötä. Mahtavan Kemijoen elintärkeitä siltoja korjataan kiireellä sodan tuhojen jäljiltä.

Sodassa miltei räjäytetty Kemin kaupungintalo kohoaa pilvenpiirtäjämäisenä muuten matalaksi rakennetun kaupungin ylle. Torni on vuonna 1946 leveydeltään vain kolmasosan siitä, millaiseksi se myöhemmin laajennettiin.

Kamera kuvaa myös Kemin ammattikoulua, yhteislyseota ja keskuskansakoulua sekä vaaleaa tiilikirkkoa, jonka mailta löytyy myös vuoden 1918 muistomerkki.

Lopuksi kierrellään maaseurakunnan mailla ja ihastellaan seurakunnan kivikirkkoa, josta löytyy Suomessa harvinainen muumio. Maaseurakunnan järjestyksessään neljäs kirkko taas on arkkitehti Carl Ludvig Engelin käsialaa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto