Hyppää pääsisältöön

Perusoikeudet väistyivät Hongkongin siirtyessä Kiinalle

Brittien hallinnassa ollut Hongkong oli talousmahti, jossa kansalaisten perusoikeudet olivat taattu. Kun hallintoalue liitettiin Kiinaan vuonna 1997 syntyi huoli muun muassa lehdistön vapaudesta. Tuo huoli konkretisoitui kun Kiina ilmoitti, että se aikoo rajoittaa hongkongilaisten vapauksia.

Jopa miljoona hongkongilaista oli kaduilla ilmaisemassa vastustuksensa Kiinan suunnitelmille. Kyse oli kahden hyvin erilaisen yhteiskuntajärjestelmän liitoksesta.

"Ihmiset alkavat olla todella huolissaan. Jos Kiinan hallitus tulee kuin norsu porsliinikauppaan, murskaa lait ja vie vapauden, niin eihän kukaan voi tuntea oloaan turvalliseksi", kuvaili ihmisten tuntemuksia Demokratialiikkeen kansanedustaja Emily Lau Ajankohtaisessa kakkosessa vuonna 1997.

Demokratialiikkeen aktiivit kävivätkin viimeiseen taistoonsa vallanvaihdon lähestyessä. He kokoontuivat osoittamaan mieltään, myöhemmin kun tätä vapautta ei välttämättä olisi.

"Kiinan vallanpitäjille tärkeintä ei ole Hongkongin vauraus. Toki se on tärkeää, mutta tärkeintä on pitää alue täysin hallinnassaan", Lau kertoi.

Tuota täyttä hallintaa kaupunkilaiset pelkäsivätkin. Alueen omalla parlamentilla oli laaja hallinta ja kenraalikuvernöörillä lainsäädäntöoikeus. Kiinan hallituksella taas oli oma vallansiirtoelin, johon ei päässyt yhtään demokratialiikkeen edustajaa.

"Kiinan hallituksen nimittämä vallanriistoa valmisteleva elin on käytännössä yhtä kuin Kiinan hallitus. Se aikoo kumota kokonaisia lakeja ja asetuksia, esimerkiksi yleistä järjestystä ja yhteisöjä koskevat lait", kommentoi Lau, jonka mielestä kysymys oli hongkongilaisten perusoikeuksista.

Teksti: Juhana Säilynoja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto