Hyppää pääsisältöön

Tulevaisuus haltuun, nyt!

Arto Martonen, Tuuli Humina ja Jouni Markkanen eivät vain katsele sivusta. Tulevaisuus turvataan itse. y

Y kysyi kolmen menestyjän keinot turvata eläkkeet. Yksi vannoo hyvinvointivaltion nimeen, toinen luottaa individualismiin ja kolmas haikailee agraariyhteiskuntaa. Kaksi on ottanut itse vastuun eläkerahoistaan.

Teksti: Juho Maijala

Y-sukupolvi ei kuulu eläkejärjestelmän voittajiin. Maksuja pitäisi kyllä maksaa, mutta riittävää eläkettä se ei takaa.

Synkistely on turhaa. Eläkkeensä voi turvata jos ajatukselle uhraa tovin verran aikaa.

Tässä jutussa kolme menestyjää kertovat omat ratkaisuehdotuksensa. Kaksi heistä on ottanut eläketurvan omiin käsiinsä, kolmas pyrkii vaikuttamaan järjestelmään sen sisältä käsin.

Kukaan heistä ei aio katsoa sivusta ja odottaa, että oma tulevaisuus valuu hukkaan.


Startup-yrittäjä Arto Martonen uskoo, että nuoria yrittäjiä pitäisi suojella itseltään.

Hyvinvointivaltio suojelee nuoria itseltään

Helsinkiläinen Arto Martonen luottaa itseensä enemmän kuin pankkiin. Hänen yrityksensä Motley Agency pistää pystyyn startup-yrityksiä suurille yrityksille. Lisäksi Motleylla on oma startup. Motleyssä on 19 työntekijää, startupissa kolme.

Oman eläketurvansa 30-vuotias Martonen takaa kolmella tavalla. Yrittäjän eläkemaksuja hän maksaa minimisumman, jonka lisäksi kuukausittain eläkesäästöön menee 50 euroa. Summa on pieni, mutta “ei siitä ole haittaakaan”. Lisäksi Martonen sijoittaa.

– Eläkkeiden suhteen olen pessimistinen. Näen että sijoittaminen on parempi ratkaisu. Matikan mukaan pelkkä eläke ei riitä asumiseen pääkaupunkiseudulla.

Omista ratkaisuistaan huolimatta Martonen pitää eläkejärjestelmää tarpeellisena. Nuoria yrittäjiä pitäisi suojella itseltään.

– Jos voisi valita niin, ettei ole mitään eläkemaksuja, osa jäisi aivan tyhjän päälle.

Martosen mielestä työeläkemaksuja voisi korottaa. Nuorten yrittäjien sukupolvi on valmis ylläpitämään hyvinvointivaltiota.

– Suomi on tosi nasta paikka yrittää. Täällä on hyvä kulttuuri ja sopimuksista pidetään kiinni. On päivänselvää, että me osallistumme talkoisiin ja pääkonttoria tai voittoja ei panna ulkomaille.

Yrittäjät pitäisi saada kiinnostumaan eläkkeistä, mutta Martosen mukaan työeläkepomot eivät osaa myydä palveluitaan nuorille. He tuskin puhuvat samaa kieltä.

– Eläkepomojen maailma tuntuu todella hyvinvoivalta kuplalta. Se on erossa yrittäjän arjesta.

Martonen ehdottaa, että eläkepomot kutsuisivat nuoria yrittäjiä kehittämään eläkejärjestelmää.

– Sitä on vaikea suunnitella, jos ei huomaa mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu.


Mensa-aktiivi Tuuli Humina kuvailee eläkejärjestelmää pyramidirakennelmaksi.

Aikuisen ihmisen pitää ottaa vastuuta

Kauppatieteiden maisteri Tuuli Humina jännittää “kuten kaikki muutkin”, että valtion takaamaa eläkettä ei tule tippumaan samassa mittakaavassa kuin nykyään. 30-vuotias mensa-aktiivi on pistänyt eläkesäästöjä sivuun 18-vuotiaasta asti. Summa on pieni, alle sata euroa kuussa.

– Olen tulevaisuuteen suuntautunut ja nautin turvallisuudesta. Pieni panostus tässä vaiheessa voi olla joskus merkittävä.

Omia eläkepäiviään Humina haluaisi viettää jossain etelän lämmössä, mutta suomalaisen eläkeläisen toimeentulo ei siihen välttämättä riitä. Humina sanoo, että jos Kiinan eläkeläiset muuttavat joukolla Thaimaahan, ei suomalaisella ole varaa liittyä joukkoon. Hintataso voi kiinalaismassojen vuoksi nousta liian korkeaksi suomalaiseläkeläisille.

Yhtenä mahdollisuutena Humina pitää lisäkäsiparien tuontia Suomeen, eli maahanmuuttajia maksamaan eläkemaksuja.

– Mutta silloin järjestelmä olisi sama kuin nyt, eli pyramidirakennelma joka tarvitsee aina enemmän ihmisiä elättämään eläkeläisiä.

Omalta osaltaan tamperelainen Humina uskoo säästöihin ja sijoittamiseen. Voi olla, että jokaisen pitää luoda oma eläketurvansa, esimerkiksi säästöjen tai perheenjäsenten varaan.

– Pitää olla individualistisempi. Meiltä odotetaan enemmän oman tulevaisuuden haltuunottoa.

– Koko elämäänsä ei kannata murehtia ja säästää jokaista ylimääräistä penniä. Elämä kannattaa elää nyt, mutta ei kannata laskea sen varaan, että joku muu huolehtii meistä. Aikuisen ihmisen täytyy ottaa sen verran vastuuta.


Jouni Markkanen vaikuttaa eläkejärjestelmään työmarkkinajärjestö Akavan kautta.

Joustoa agraariyhteyskunnan malliin

Ennen olit joko lapsi, työelämässä tai eläkkeellä. Työeläkejärjestelmä luotiin aikana, jolloin työsuhteet kestivät vuosikymmeniä ja eläkkeelle jäätiin kiveen hakatulla päivämäärällä.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan opiskelijoiden 26-vuotias puheenjohtaja Jouni Markkanen haikailee agraariyhteiskunnan hyviä puolia.

– Siihen aikaan pikkujunnuna tehtiin pikkuisen töitä, sen minkä pystyi. Aikuisena oltiin vastuussa koko tilasta ja vanhempana tehtiin taas vain se mitä pystyttiin.

Markkanen toivoo samanlaista joustoa nykyjärjestelmältä. Työuran alku- ja loppupäässä voisi tehdä niin paljon töitä kuin pystyy. Pelkkä eläkeiän nosto ei riitä työurien pidentämiseksi.

Markkasen mielestä työuria pitäisi tuunata kunkin tarpeisiin. Työn henkinen ja fyysinen raskaus pitää ottaa huomioon. Alanvaihdon pitää onnistua ilman että se alentaa yksilön arvoa.

Sen sijaan, että ikääntyvä väestö vetäytyisi täysin eläkkeelle, he voisivat olla avuksi esimerkiksi vanhushuollossa, työntekijöiden koulutuksessa tai kokonaan uusissa ammateissa. Osa senioreista voisi tukea terveydenhuoltoa ja toimia eräänlaisina vertaishoitajina.

Kuulostaa utopialta. Uskooko nuori järjestöaktiivi, että eläkejärjestelmä ja koko yhteiskunta saadaan ohjattua oikeaan suuntaan?

– Pakkohan se on uskoa. Tässä täytyy säilyttää tietynlainen naiivi idealismi, Markkanen sanoo.

Herättivätkö kolmen nuoren visiot ajatuksia? Kerro Y:lle miten itse turvaisit oman, tai vaikka koko eläkejärjestelmän tulevaisuuden. Se onnistuu vaikka Twitterissä, Facebookissa tai tämän jutun keskusteluosiossa.

Kommentit
  • Merkitse eläkejemmasi karttaan

    Y:n toimittajat piilottivat rahakätköt.

    Y:n toimittajat piilottivat rahakätköt vanhuuden varalle ympäri Tamperetta. Nyt on teidän vuoronne.

  • Rahat vai eläke?

    Yrittäjä on vastuussa omista eläkkeistään. Eläkemaksujen pitäminen minimissä on uhkapeliä omalla sosiaaliturvalla. Pitääkö yrittäjällä olla mahdollisuus ottaa se riski?

  • Näkymättömät 350 000 euroa

    Suomalainen maksaa satoja tuhansia euroja eläkemaksuja. Tällaisista summista ja niiden kohtalosta kannattaa olla kiinnostunut.