Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kauppoihin palautetaan vähän elektroniikkaromua

Suomessa syntyy vuodessa asukasta kohden vajaat 20 kiloa elektroniikkajätettä. Esimerkiksi rikkinäisestä läppäristä tai kännykästä saadaan talteen arvokkaita materiaaleja, jos ne palautetaan elektroniikan kierrätyspisteeseen.

Sähkö- ja elektroniikkaromua on voinut palauttaa kodinkoneita myyviin kauppoihin viime vuoden toukokuusta lähtien, kun jätelaki muuttui.

Otamme vastaan elektroniikkaromua koosta riippumatta ilman ostovelvoitetta - Stockmann

Virallisen ohjeen mukaan kauppoihin voi palauttaa ulkomitoiltaan alle 25 sentin kokoiset sähkölaitteet ilman uuden laitteen ostovelvoitetta.

Kysyimme romun palautuksesta viideltä suurelta kodinkoneketjulta: Clas Ohlsonilta, Gigantilta, K-ryhmältä (Musta Pörssi, Anttila jne), Stockmannilta ja S-ryhmältä (Prisma, Sokos jne).

Kaikki kaupat kertoivat, että pienelektroniikan kohdalla ei käytetä mittanauhaa: esimerkiksi yli 25 senttiä leveät läppärit voi viedä kauppojen kierrätyslaatikkoihin hyvän asiakaspalvelun hengessä.

Muutaman sentin ylityksiä ei ole pääsääntöisesti huomioitu - K-ryhmä

Isommat kodinkoneet, kuten pakastimet tai televisiot, voi palauttaa kauppaan, jos samalla ostaa uuden tilalle. Gigantti on virallinen SER-kierrätyspiste, se ottaa vastaan aivan kaikenlaisen elektroniikkaromun ilman ostovelvoitetta.

Kaupat kertovat kyselyssämme, että elektroniikkaromuna palautetaan kauppoihin hyvin vähän. Kaupat eivät edes tilastoi palautuneen e-jätteen määrää.

Meidän toimesta tätä ei tilastoida emmekä saa palautetuista raporttia. - S-ryhmä

Vain K-ryhmän käyttötavarakaupat osasivat esittää jonkun luvun: viime toukokuusta lähtien elektroniikkajätettä on palautunut yhteensä noin 65 000 kiloa.

Uuden laitteen ostajat palauttavat harvoin vanhan käytetyn laitteen. S-ryhmän mukaan ison kodinkoneen ostavista asiakkaista reilu puolet palauttaa oston yhteydessä vanhan laitteen, läppäreiden ja puhelinten kohdalla alle neljännes asiakkaista. Clas Ohlsonin asiakkaat kantavat elektroniikkaa vain ovesta ulos:

Osuus on hyvin pieni. Meillä ei ole tarkkaa seurantaa, mutta arviomme mukaan määrä on alle yhden priosentin - Clas Ohlson

Romua Afrikkaan

Suurin osa suomalaisten elektroniikkajätteestä päätyy jäteasemien virallisiin keräyspisteisiin ja yrityksiltä suoraan jätteidenkäsittelyyn, mutta arviolta jopa viidennes jätteistä katoaa teille tietymättömille.

Elker Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hietala
Elker Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hietala Elker Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hietala haastateltava

Laitevalmistajien elektroniikkakeräystä hoitavassa Elker Oy:ssä on näkymä suomalaiseen romubisnekseen. Yhtiön toimitusjohtaja Sakari Hietala kertoo nähneensä lukuisia epämääräisiä romunkeräyspisteitä. Virallista romunkeräystä saa järjestää vain tuottajayhteisöjen sopimuskumppani. Elektroniikkaromua ei kannata kantaa takapihojen jätelavoille, parkkipaikan laivakonttiin tai antaa muihin epämääräisiin keräyksiin.

Osa virallisen järjestelmän ohittavasta e-romusta päätyy nimittäin laittomaan maastavientiin. Suomestakin päätyy elektroniikkaromua muun muassa Afrikan maihin, missä niiden purkaminen saastuttaa ympäristöä ja sairastuttaa ihmisiä.

Viralliset kierrätyspisteet turvallisimpia

Ruotsissa Tullin haaviin jäi viime vuonna lähes 800 tonnia laitonta jätettä. Joka toisessa epäillyssä kuljetuksessa oli laitonta metalliromua. Suomessa Tulli pysäytti viime vuonna noin 100 tonnia laittomaksi luokiteltua elektronikka- ja autonromua. Tämä on vain jäävuoren huippu.

Elker Oy:n mukaan romua päätyy laittomaan vientiin niin kuluttajilta kuin yrityksiltäkin.

- Epäilys on, että laittomaan vientiin päätyy tavaraa sieltä, missä sitä eniten liikkuu. Esimerkiksi kierrätyskeskusten kautta kulkee huomattavia määriä laitteita, toimitusjohtaja Hietala sanoo.

Suomestakin päätyy e-romua Afrikkaan

- Jos ajatellaan yrityssektoria, niin esimerkiksi leasing-tietokoneisiin liittyy monia kysymyksiä. Minne ja kenen toimesta laitteet päätyvät, kun leasing-kausi päättyy?

Suomen ympäristökeskus valvoo sähkö- ja elektroniikkaromun kansainvälisiä siirtoja.

- Näihin laittomiin vienteihin liittyvät toimijat ovat kertoneet haastatteluissa, että käytettyjä laitteita ja laiteromua on haalittu esimerkiksi netistä osto- ja myyntisivuistoilta, kierrätyskeskuksista ja yksityisiltä ihmisiltä, Ympäristökeskuksen ylitarkastaja Hannele Nikander kertoo.

Ylitarkastaja Hannele Nikander
Ylitarkastaja Hannele Nikander Ylitarkastaja Hannele Nikander haastateltava

Lisäys 12.2.2014: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus vakuuttaa, että he vastaaanottavat SE-romua vastuullisesti ja ekologisesti.

Nikanderin mukaan romua myös varastetaan erilaisista kierrätyspisteistä.

- Esimerkiksi kauppojen uudet kierrätyspisteet ovat aika avoimia, kun on haluttu, että sinne on helppo viedä - mutta sieltä voi olla helppo myös ottaa, Nikander varoittaa.

Virallisen vastaanottopaikan omille elektroniikkaromuille voi etsiä kierrätyssivuilta.

Kierrätä kone - älä tietojasi: Näin huolehdit kierrätettävän kännykän ja tietokoneen tietoturvasta

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.