Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Iris Kähäri sai aiheensa menetetystä Karjalasta

Viipurilaissyntyisen kirjailijan Iris Kähärin (1914 - 1995) kirjallisessa tuotannossa Karjalalla oli keskeinen sija. Kahdesti evakkoon joutuneen kirjailijan teoksien teemoina olivatkin usein kadotettu kotiseutu ja pakolaisuus. Toisaalta näiden teemojen kautta hän käsitteli myös naisen asemaa.

Iris Kähärin kaunokirjallinen tuotanto käsittää niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin. Tunnetuimpia Kähärin romaaneja ovat vuonna 1960 ilmestynyt Elämän koko kuva, joka kertoo siirtokarjalaisten kohtaloista ja neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Viipurilaisen iltapäivä. Siinä Kähäri kuvaa menetetyn kotiseudun kaihoa ja yksinäisyyttä uudella kotiseudulla.

Monien Karjala-aiheisten teostensa lisäksi Kähäri otti tuotannollaan osaa myös keskusteluun naisen asemasta. Fiktiivisilla naishahmoilla oli usein myös vastineensa todellisuudessa. Viipuriin sijoittuva Kesämaa-romaani ( 1967) on kuvaus mieheensä ripustautuvasta naisesta, jolta puuttuu terve itsetunto. Seppele Viipurille ajoittuu jatkosodan aikaan. Romaani kuvaa kahden erilaisen naisen, vakavan nuoren lotan ja aviottoman, venäläisvankeja ymmärtävän äidin yhteiseloa ja kohtaloita Viipurissa. Otolliset vuodet (1979) sen sijaan sijoittuu Lohjalle, Kähärin Karjala-ajan jälkeiselle kotiseudulle. Karjalaistaustaisen perheen elämä on muutoksen kourissa. Perinteet, niin rooleissa kuin tavoissakin ovat arvossaan. Mutta perheen kotona asuva tytär kapinoi annettua roolia vastaan ja tekee elämässään ratkaisuja, joita vanhemmat eivät hyväksy.

Vaikka karjalaisuus ja Karjala kulkivatkin Kähärin teoksissa läpi koko kirjallisen tuotannon, hän ei omien sanojensa mukaan tietoisesti valinnut Karjalaa ja karjalaisuutta tuotantonsa teemoiksi kuten ei myös kirjailijan ammattiakaan. Kähärin mielestä lapsuuden muistot ja nuoruusajan sekasortoiset tapahtumat vaikuttivat opettajanuran valinneeseen Kähäriin niin, että hän alkoi kirjoittaa.

Mutta karjalaisuus ei ole Kähärille merkinnyt "turhaa Karjala-haaveilua", johon hän sanoi olevansa kyllästynyt eikä hän liioin pyrkinyt teoksissaan kuvaamaan Karjalaa tai karjalaisia ihannoivasti. Sen sijaan hän pyrki luomaan teksteihinsä ristiriitatilanteita, joiden kautta "saattoi omaansa puolustaa" mutta samalla saaden syvyyttä muun muassa henkilökuvauksiin. Eikä hän paistanut piirakoita. Sillä sitä taitoa hänellä ei ollut niin karjalainen kuin olikin.

Naiseus oli Kähärin omassa elämässä eräänlainen ristiriitatilanne. Hän oli luonut uraa opettajana jo Karjala-vuosinaan ja tätä uraa hän jatkoi sotien jälkeenkin. Kirjailijana Kähäri tunsi odotukset ja niiden tuomat paineet, joita hänelle perheenäitinä asetettiin ja joihin hän ei aina osannut mielestään vastata. Sillä "hänenhän pitäisi olla ahkera, siisti, huolehtivainen ja muistavainen". Omasta mielestään hän oli laiska, joka mielellään vain loikoilisi sängyssä. Kähäri jopa tunsi, että perhe-elämä häiritsee hänen kirjallista uraansa.

Kähäri ei kirjailijan ja opettajan ammatistaan sekä kotiäitiyden tuomista haasteistaan huolimatta päässyt pakoon vaimolle asetettua roolia, jonka mukaan hänen "oikeutensa ja velvollisuutensa" on puuttua puolisonsa työhön. Toimittaja kysyikin radiohaastattelussa, miten Kähäri osallistuu kansanopiston johtajana toimivan miehensä työhön. "Kinastelen ja riitelen hänen kanssaan kaikenlaisista asioista ja yritän ohjata häntä oikeaan", Kähäri kuittaa.

Eräs kriitikko olikin osuvasti kuvannut Kähäriä toteamalla, että tämän kohtalona oli olla karjalainen ja nainen.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.