Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Iris Kähäri sai aiheensa menetetystä Karjalasta

Viipurilaissyntyisen kirjailijan Iris Kähärin (1914 - 1995) kirjallisessa tuotannossa Karjalalla oli keskeinen sija. Kahdesti evakkoon joutuneen kirjailijan teoksien teemoina olivatkin usein kadotettu kotiseutu ja pakolaisuus. Toisaalta näiden teemojen kautta hän käsitteli myös naisen asemaa.

Iris Kähärin kaunokirjallinen tuotanto käsittää niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin. Tunnetuimpia Kähärin romaaneja ovat vuonna 1960 ilmestynyt Elämän koko kuva, joka kertoo siirtokarjalaisten kohtaloista ja neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Viipurilaisen iltapäivä. Siinä Kähäri kuvaa menetetyn kotiseudun kaihoa ja yksinäisyyttä uudella kotiseudulla.

Monien Karjala-aiheisten teostensa lisäksi Kähäri otti tuotannollaan osaa myös keskusteluun naisen asemasta. Fiktiivisilla naishahmoilla oli usein myös vastineensa todellisuudessa. Viipuriin sijoittuva Kesämaa-romaani ( 1967) on kuvaus mieheensä ripustautuvasta naisesta, jolta puuttuu terve itsetunto. Seppele Viipurille ajoittuu jatkosodan aikaan. Romaani kuvaa kahden erilaisen naisen, vakavan nuoren lotan ja aviottoman, venäläisvankeja ymmärtävän äidin yhteiseloa ja kohtaloita Viipurissa. Otolliset vuodet (1979) sen sijaan sijoittuu Lohjalle, Kähärin Karjala-ajan jälkeiselle kotiseudulle. Karjalaistaustaisen perheen elämä on muutoksen kourissa. Perinteet, niin rooleissa kuin tavoissakin ovat arvossaan. Mutta perheen kotona asuva tytär kapinoi annettua roolia vastaan ja tekee elämässään ratkaisuja, joita vanhemmat eivät hyväksy.

Vaikka karjalaisuus ja Karjala kulkivatkin Kähärin teoksissa läpi koko kirjallisen tuotannon, hän ei omien sanojensa mukaan tietoisesti valinnut Karjalaa ja karjalaisuutta tuotantonsa teemoiksi kuten ei myös kirjailijan ammattiakaan. Kähärin mielestä lapsuuden muistot ja nuoruusajan sekasortoiset tapahtumat vaikuttivat opettajanuran valinneeseen Kähäriin niin, että hän alkoi kirjoittaa.

Mutta karjalaisuus ei ole Kähärille merkinnyt "turhaa Karjala-haaveilua", johon hän sanoi olevansa kyllästynyt eikä hän liioin pyrkinyt teoksissaan kuvaamaan Karjalaa tai karjalaisia ihannoivasti. Sen sijaan hän pyrki luomaan teksteihinsä ristiriitatilanteita, joiden kautta "saattoi omaansa puolustaa" mutta samalla saaden syvyyttä muun muassa henkilökuvauksiin. Eikä hän paistanut piirakoita. Sillä sitä taitoa hänellä ei ollut niin karjalainen kuin olikin.

Naiseus oli Kähärin omassa elämässä eräänlainen ristiriitatilanne. Hän oli luonut uraa opettajana jo Karjala-vuosinaan ja tätä uraa hän jatkoi sotien jälkeenkin. Kirjailijana Kähäri tunsi odotukset ja niiden tuomat paineet, joita hänelle perheenäitinä asetettiin ja joihin hän ei aina osannut mielestään vastata. Sillä "hänenhän pitäisi olla ahkera, siisti, huolehtivainen ja muistavainen". Omasta mielestään hän oli laiska, joka mielellään vain loikoilisi sängyssä. Kähäri jopa tunsi, että perhe-elämä häiritsee hänen kirjallista uraansa.

Kähäri ei kirjailijan ja opettajan ammatistaan sekä kotiäitiyden tuomista haasteistaan huolimatta päässyt pakoon vaimolle asetettua roolia, jonka mukaan hänen "oikeutensa ja velvollisuutensa" on puuttua puolisonsa työhön. Toimittaja kysyikin radiohaastattelussa, miten Kähäri osallistuu kansanopiston johtajana toimivan miehensä työhön. "Kinastelen ja riitelen hänen kanssaan kaikenlaisista asioista ja yritän ohjata häntä oikeaan", Kähäri kuittaa.

Eräs kriitikko olikin osuvasti kuvannut Kähäriä toteamalla, että tämän kohtalona oli olla karjalainen ja nainen.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.