Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Iris Kähäri sai aiheensa menetetystä Karjalasta

Viipurilaissyntyisen kirjailijan Iris Kähärin (1914 - 1995) kirjallisessa tuotannossa Karjalalla oli keskeinen sija. Kahdesti evakkoon joutuneen kirjailijan teoksien teemoina olivatkin usein kadotettu kotiseutu ja pakolaisuus. Toisaalta näiden teemojen kautta hän käsitteli myös naisen asemaa.

Iris Kähärin kaunokirjallinen tuotanto käsittää niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin. Tunnetuimpia Kähärin romaaneja ovat vuonna 1960 ilmestynyt Elämän koko kuva, joka kertoo siirtokarjalaisten kohtaloista ja neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Viipurilaisen iltapäivä. Siinä Kähäri kuvaa menetetyn kotiseudun kaihoa ja yksinäisyyttä uudella kotiseudulla.

Monien Karjala-aiheisten teostensa lisäksi Kähäri otti tuotannollaan osaa myös keskusteluun naisen asemasta. Fiktiivisilla naishahmoilla oli usein myös vastineensa todellisuudessa. Viipuriin sijoittuva Kesämaa-romaani ( 1967) on kuvaus mieheensä ripustautuvasta naisesta, jolta puuttuu terve itsetunto. Seppele Viipurille ajoittuu jatkosodan aikaan. Romaani kuvaa kahden erilaisen naisen, vakavan nuoren lotan ja aviottoman, venäläisvankeja ymmärtävän äidin yhteiseloa ja kohtaloita Viipurissa. Otolliset vuodet (1979) sen sijaan sijoittuu Lohjalle, Kähärin Karjala-ajan jälkeiselle kotiseudulle. Karjalaistaustaisen perheen elämä on muutoksen kourissa. Perinteet, niin rooleissa kuin tavoissakin ovat arvossaan. Mutta perheen kotona asuva tytär kapinoi annettua roolia vastaan ja tekee elämässään ratkaisuja, joita vanhemmat eivät hyväksy.

Vaikka karjalaisuus ja Karjala kulkivatkin Kähärin teoksissa läpi koko kirjallisen tuotannon, hän ei omien sanojensa mukaan tietoisesti valinnut Karjalaa ja karjalaisuutta tuotantonsa teemoiksi kuten ei myös kirjailijan ammattiakaan. Kähärin mielestä lapsuuden muistot ja nuoruusajan sekasortoiset tapahtumat vaikuttivat opettajanuran valinneeseen Kähäriin niin, että hän alkoi kirjoittaa.

Mutta karjalaisuus ei ole Kähärille merkinnyt "turhaa Karjala-haaveilua", johon hän sanoi olevansa kyllästynyt eikä hän liioin pyrkinyt teoksissaan kuvaamaan Karjalaa tai karjalaisia ihannoivasti. Sen sijaan hän pyrki luomaan teksteihinsä ristiriitatilanteita, joiden kautta "saattoi omaansa puolustaa" mutta samalla saaden syvyyttä muun muassa henkilökuvauksiin. Eikä hän paistanut piirakoita. Sillä sitä taitoa hänellä ei ollut niin karjalainen kuin olikin.

Naiseus oli Kähärin omassa elämässä eräänlainen ristiriitatilanne. Hän oli luonut uraa opettajana jo Karjala-vuosinaan ja tätä uraa hän jatkoi sotien jälkeenkin. Kirjailijana Kähäri tunsi odotukset ja niiden tuomat paineet, joita hänelle perheenäitinä asetettiin ja joihin hän ei aina osannut mielestään vastata. Sillä "hänenhän pitäisi olla ahkera, siisti, huolehtivainen ja muistavainen". Omasta mielestään hän oli laiska, joka mielellään vain loikoilisi sängyssä. Kähäri jopa tunsi, että perhe-elämä häiritsee hänen kirjallista uraansa.

Kähäri ei kirjailijan ja opettajan ammatistaan sekä kotiäitiyden tuomista haasteistaan huolimatta päässyt pakoon vaimolle asetettua roolia, jonka mukaan hänen "oikeutensa ja velvollisuutensa" on puuttua puolisonsa työhön. Toimittaja kysyikin radiohaastattelussa, miten Kähäri osallistuu kansanopiston johtajana toimivan miehensä työhön. "Kinastelen ja riitelen hänen kanssaan kaikenlaisista asioista ja yritän ohjata häntä oikeaan", Kähäri kuittaa.

Eräs kriitikko olikin osuvasti kuvannut Kähäriä toteamalla, että tämän kohtalona oli olla karjalainen ja nainen.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.