Hyppää pääsisältöön

Kirjailija Iris Kähäri sai aiheensa menetetystä Karjalasta

Viipurilaissyntyisen kirjailijan Iris Kähärin (1914 - 1995) kirjallisessa tuotannossa Karjalalla oli keskeinen sija. Kahdesti evakkoon joutuneen kirjailijan teoksien teemoina olivatkin usein kadotettu kotiseutu ja pakolaisuus. Toisaalta näiden teemojen kautta hän käsitteli myös naisen asemaa.

Iris Kähärin kaunokirjallinen tuotanto käsittää niin romaaneja, novelleja kuin näytelmiäkin. Tunnetuimpia Kähärin romaaneja ovat vuonna 1960 ilmestynyt Elämän koko kuva, joka kertoo siirtokarjalaisten kohtaloista ja neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Viipurilaisen iltapäivä. Siinä Kähäri kuvaa menetetyn kotiseudun kaihoa ja yksinäisyyttä uudella kotiseudulla.

Monien Karjala-aiheisten teostensa lisäksi Kähäri otti tuotannollaan osaa myös keskusteluun naisen asemasta. Fiktiivisilla naishahmoilla oli usein myös vastineensa todellisuudessa. Viipuriin sijoittuva Kesämaa-romaani ( 1967) on kuvaus mieheensä ripustautuvasta naisesta, jolta puuttuu terve itsetunto. Seppele Viipurille ajoittuu jatkosodan aikaan. Romaani kuvaa kahden erilaisen naisen, vakavan nuoren lotan ja aviottoman, venäläisvankeja ymmärtävän äidin yhteiseloa ja kohtaloita Viipurissa. Otolliset vuodet (1979) sen sijaan sijoittuu Lohjalle, Kähärin Karjala-ajan jälkeiselle kotiseudulle. Karjalaistaustaisen perheen elämä on muutoksen kourissa. Perinteet, niin rooleissa kuin tavoissakin ovat arvossaan. Mutta perheen kotona asuva tytär kapinoi annettua roolia vastaan ja tekee elämässään ratkaisuja, joita vanhemmat eivät hyväksy.

Vaikka karjalaisuus ja Karjala kulkivatkin Kähärin teoksissa läpi koko kirjallisen tuotannon, hän ei omien sanojensa mukaan tietoisesti valinnut Karjalaa ja karjalaisuutta tuotantonsa teemoiksi kuten ei myös kirjailijan ammattiakaan. Kähärin mielestä lapsuuden muistot ja nuoruusajan sekasortoiset tapahtumat vaikuttivat opettajanuran valinneeseen Kähäriin niin, että hän alkoi kirjoittaa.

Mutta karjalaisuus ei ole Kähärille merkinnyt "turhaa Karjala-haaveilua", johon hän sanoi olevansa kyllästynyt eikä hän liioin pyrkinyt teoksissaan kuvaamaan Karjalaa tai karjalaisia ihannoivasti. Sen sijaan hän pyrki luomaan teksteihinsä ristiriitatilanteita, joiden kautta "saattoi omaansa puolustaa" mutta samalla saaden syvyyttä muun muassa henkilökuvauksiin. Eikä hän paistanut piirakoita. Sillä sitä taitoa hänellä ei ollut niin karjalainen kuin olikin.

Naiseus oli Kähärin omassa elämässä eräänlainen ristiriitatilanne. Hän oli luonut uraa opettajana jo Karjala-vuosinaan ja tätä uraa hän jatkoi sotien jälkeenkin. Kirjailijana Kähäri tunsi odotukset ja niiden tuomat paineet, joita hänelle perheenäitinä asetettiin ja joihin hän ei aina osannut mielestään vastata. Sillä "hänenhän pitäisi olla ahkera, siisti, huolehtivainen ja muistavainen". Omasta mielestään hän oli laiska, joka mielellään vain loikoilisi sängyssä. Kähäri jopa tunsi, että perhe-elämä häiritsee hänen kirjallista uraansa.

Kähäri ei kirjailijan ja opettajan ammatistaan sekä kotiäitiyden tuomista haasteistaan huolimatta päässyt pakoon vaimolle asetettua roolia, jonka mukaan hänen "oikeutensa ja velvollisuutensa" on puuttua puolisonsa työhön. Toimittaja kysyikin radiohaastattelussa, miten Kähäri osallistuu kansanopiston johtajana toimivan miehensä työhön. "Kinastelen ja riitelen hänen kanssaan kaikenlaisista asioista ja yritän ohjata häntä oikeaan", Kähäri kuittaa.

Eräs kriitikko olikin osuvasti kuvannut Kähäriä toteamalla, että tämän kohtalona oli olla karjalainen ja nainen.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.