Hyppää pääsisältöön

Mikä uhkaisi eläkkeitä?

Eläke-ennusteet perustuvat sille, miltä maailma juuri nyt näyttää. On todennäköistä, että maailma muuttuu. Y listasi kuusi mahdollista uhkaa eläkejärjestelmälle.

Teksti: Juho Maijala
Kuvitus: Sára Köteleki

Nuoret ovat tottuneet siihen, että kaikki voi muuttua silmänräpäyksessä. He eivät usko pääsevänsä eläkkeelle, koska he eivät luota tulevaisuuteen muutenkaan.

Eläkeasiantuntijat eivät anna minkäänlaista syytä pelkoon. Tulevaisuudesta puhutaan maltilliseen ja rauhalliseen sävyyn.

Tämän tekstin uhka-analyysit perustuvat usean eläkeasiantuntijan tietoihin. Uhkaluokituksen on laatinut Eläketurvakeskus ETK:n johtaja Mikko Kautto kymmenportaisella asteikolla. Lisäksi uhkia arvioi työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö Telan johtaja Reijo Vanne ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopisto-opettaja Pauliina Havakka.

Suomi on saanut poikkeusluvalla pitää työeläkkeensä erossa EU:sta. Ulkomaiset yhtiöt joutuisivat tulemaan Suomeen ja noudattamaan Suomen lakia päästäkseen kiinni eläkevakuutuksiimme. ETK:n Kauton mukaan poikkeuslupa perustuu siihen, että työeläke katsotaan lakisääteiseksi eläkevakuutukseksi.

Suomen poikkeuslupaa pidetään murtamattomana, mutta EU:n perustehtäviin kuuluu sisämarkkinoiden avaaminen. Yleensä kaikki poikkeusjärjestelyt ovat piikki byrokraatin lihassa.

– Poikkeuksilla on taipumusta säilyä poikkeuksina vain määrätyn ajan, Pauliina Havakka toteaa.

Kilpailun avautuminen EU-alueen markkinoille on uhka siksi, että suomalaisten eläkerahojen hallinta voisi päätyä ulkomaille. Vähemmän säännellyillä markkinoilla eläkerahat voisivat kadota sen sileän tien.

Jos yksi eläkeyhtiö kaatuu, muut ottavat iskun vastuulleen. Silloin kaikkien vakavaraisuus kärsii.

Viimeksi eläkeyhtiö kaatui, kun Eläke-kansa hakeutui konkurssiin vuonna 1995. Sen eläkevakuutukset jaettiin muiden eläkeyhtiöiden kesken. Kaikkien yhteinen eläkepotti koki kolauksen, mutta kansalaisten eläkkeet olivat turvassa.

Nyky-yhtiöistä Etera on huonoimmassa kunnossa. Sen vakavaraisuusaste on alhaisin ja sijoitusten tuotot romahtivat viime vuonna lähes nollille.

Kehnossa taloustilanteessa eläkeyhtiöiden on toivottu sijoittavan kotimaahan. Ehdottajat näkevät sen mahdollisuutena elvyttää taloutta.

EU ei salli sitä, että jäsenvaltiot määräisivät yhtiöitä sijoittamaan kotimaahan.

Jos yhteiskunta muuttuisi niin rajusti, että säädös saataisiin säädettyä, vaarana olisivat kehnosti tuottavat kotimaiset sijoitukset, eli kaikkien munien laittaminen yhteen koriin.

Pitkäaikainen lama Euroopassa on mahdollinen. Maanosan ikääntyvä väestö ja heikko tuottavuus voivat nakertaa talouskasvua vuosikymmeniksi.

Taloudelle pitkä lamakausi olisi katastrofi, mutta ETK:n Mikko Kauton mukaan eläkejärjestelmä saattaa kestää sen yllättävän hyvin. Alkuvaiheessa rahastoja pitäisi käyttää suunniteltua enemmän eläkkeiden maksuun, mutta pitkällä tähtäimellä eläkkeitä olisi vähemmän maksettavana. Jos yhteiskunta kärsii pitkäaikaisesta lamasta, ihmisille kertyy nykyistä vähemmän eläkettä.

Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa eläkerahojen sosialisoiminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Siitä asiantuntijat ovat täysin yksimielisiä.

Esimerkkitapaus löytyy hieman etelämpää. Muutama vuosi sitten Unkarin valtio otti yksityiset työeläkerahat hallintaansa ja jätti eläkeläiset epävarmuuteen.

Suomessakin on ehdotettu eläkerahojen käyttämistä teiden kunnossapitoon ja sairaanhoitoon, mutta ei edes puolivakavasti. Jotta valtio pääsisi lainaamaan eläkerahoja itselleen, pitäisi suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointivaltioineen ensin romahtaa.

Kauton mukaan pessimistisimmin eläkkeisiin suhtautuvat ne, joille järjestelmä on vähiten tuttu. Eläkeasiat ovat vaikeaselkoisia ja käytetty kieli on luotaantyöntävää. Kyseessä ei ole pelkkä ikäkysymys, sillä nuoret ja keski-ikäiset luottavat eläkkeisiin suunnilleen saman verran.

Apatia ja epäusko johtavat siihen, että eläkesäästäminen ei kiinnosta. Eläkejärjestelmää se ei kaada, mutta esimerkiksi yrittäjät ovat pitkälti vastuussa omasta eläketurvastaan. Jos yrittäjä ei luota eläkkeisiin, voivat myös eläkemaksut jäädä vähäisiksi. Tosin silloin nakertaa omaa sosiaaliturvaansa.

Jos kansalaiset luottavat eläkejärjestelmäänsä, he eivät salli, että siihen kajotaan. Luottamus suojaa eläkkeitä.

  • Merkitse eläkejemmasi karttaan

    Y:n toimittajat piilottivat rahakätköt.

    Y:n toimittajat piilottivat rahakätköt vanhuuden varalle ympäri Tamperetta. Nyt on teidän vuoronne.

  • Rahat vai eläke?

    Yrittäjä on vastuussa omista eläkkeistään. Eläkemaksujen pitäminen minimissä on uhkapeliä omalla sosiaaliturvalla. Pitääkö yrittäjällä olla mahdollisuus ottaa se riski?

  • Näkymättömät 350 000 euroa

    Suomalainen maksaa satoja tuhansia euroja eläkemaksuja. Tällaisista summista ja niiden kohtalosta kannattaa olla kiinnostunut.