Hyppää pääsisältöön

Psykoanalyysi ihmismielen valaisijana

Siitä asti kun psykoanalyysi syntyi 1900-luvulla, sitä on sekä hyödynnetty että haukuttu. Teoriana ja hoitomuotona se on levinnyt laajalti, lisäksi se on jättänyt jälkensä niin kulttuurihistoriaan kuin arkiseen kielenkäyttöön. Dokumentissa vuodelta 1984 suomalainen tunnettu psykoanalyytikko sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori Tor-Björn Hägglund valottaa psykoanalyysin periaatteita ja tarkoitusta.

Tietolaatikko

Psykoanalyysi on Sigmund Freudin 1900-luvulla kehittämä teoria, joka perustuu persoonallisuusteoriaan. Se on myös psyykkinen hoitomuoto, jolla pyritään pääsemään käsiksi ihmisen tiedostamattomiin puoliin ja lisäämään itsetuntemusta.

Ohjelmassa käytetään termiä "piilotajunta", mutta suositeltavimpana käännöksenä Freudin luomalle käsitteelle pidetään sanaa tiedostumaton.

Tor-Björn Hägglund (1928-2004 Oulu) oli suomalainen professori, hammaslääkäri (1954), lääkäri (1960), kirjailija, runoilija, nuorisopsykiatri, kasvatustieteen kunniatohtori, psykoanalyytikko (1967). Hägglund toimi Oulun yliopistossa psykoterapian ja lääketieteellisen psykologian professorina. Helsingin yliopistossa hän toimi nuorisopsykiatrian parissa 1977–1989.

Tor-Björn Hägglund on tutkinut ihmisen kasvua ja kehitystä psykoanalyysin valossa. Hänet palkittiin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla nuorten kasvua ja kehitystä käsittelevistä teoksistaan.

”Psykoanalyysi on ensisijaisesti ihmisen tutkimusmenetelmä”, sanoo Hägglund. Hoitomuotona sen päämääränä on suurempi itsetuntemus ja persoonallisuuden uudelleen jäsentäminen. Hägglundin mukaan psykoanalyysi lähestyy ihmistä sisältäpäin, kun taas muut hoitomuodot tulevat ulkoapäin ja tavallaan manipuloivat ihmistä tietyn terveysmallin mukaan.

Psykoanalyysi tutkii ihmisen sielunelämää lähtien varhaislapsuuden kokemuksista. Se korostaa varhaisten ihmissuhteiden, etenkin äidin ja lapsen suhteen merkitystä koko myöhemmälle elämälle. Lapsuudessa syntyvä perusluottamus luo pohjan ihmisen itsearvostukselle ja sitä myötä myös kyvylle arvostaa ja rakastaa muita ihmisiä.

Psykoanalyysin mukaan ihmisen mieli rakentuu tietoisesta ja tiedostumattomasta, jota arkikielessä nimitetään myös piilotajunnaksi tai alitajunnaksi. Monet ajatuksista ja tunteista ovat tiedostettuja, mutta on myös paljon sellaista, jota ihminen ei tiedosta, mutta se vaikuttaa hänen käytökseensä ja tunteisiinsa. Tiedostumattomasta löytyvät myös kaikki torjutut tunteet, jotka ovat aikoinaan olleet liian vaikeita kohdattavaksi. Psykoanalyysin punainen lanka on yrittää saada parempi yhteys tiedostumattomaan puoleen. Kun piilossa olevat tiedot saadaan päivänvaloon ja tunnetuksi se lisää itsetuntemusta ja ihmisen mahdollisuuksia selvittää erilaisia ristiriitoja ja oireita.

Hägglund kertoo käyttävänsä hoidossaan vain psykoterapiaa ja välttävänsä lääkkeitä. Psykoanalyysia hän vertaa valojen sytyttämiseen pimeään huoneeseen, uskallukseen katsoa tarkemmin ja siten vähentää pelkoa ja häiriöitä. Lääkehoito toimii hänen mielestään päinvastoin, se sammuttaa valot ja pyrkii siten rauhoittamaan ihmisen mieltä.

Psykoanalyysi on erittäin pitkäkestoista ja intensiivistä terapiaa. Käyntikertoja on yleensä vähintään kolme kertaa viikossa ja hoito kestää yleensä 4-7 vuotta. Psykoanalyyttisen teorian pohjalta on syntynyt myös psykoanalyyttinen psykoterapia, jota on sekä pitkää että lyhyttä muotoa. Pitkässä hoidossa käydään yleensä kaksi kertaa viikossa 2-5 vuoden ajan. Ohjelman valmistumisaikaan vuonna 1984 Suomessa oli vain noin sata analyytikkoa. Hoitoon halukkaita oli enemmän kuin voitiin ottaa.

Psykoanalyyttinen psykoterapia sekä psykoanalyysi perustuvat hoidettavan omaan aktiivisuuteen ja haluun tutkia sisäistä maailmaansa ja omia tunteitaan. Potilas voi vapaasti mielijohteitaan seuraten kertoa elämänhistoriaansa ja nykyhetken tuntemuksiaan. Terapeutti on pääosin kuuntelijan roolissa, mutta tekee huomioita, silloin kun tuntee voivansa olla avuksi potilaalle.

Psykoanalyysin tehokkuudesta on väitetty puolesta ja vastaan. Hägglundin mielestä psykoanalyysi johtaa yleensä aina kehitykseen ja itsetuntemuksen lisääntymiseen. ”Se kuinka paljon ihminen tästä hyötyy, riippuu yksilöstä” hän toteaa.

Psykoanalyysi ei määrittele tervettä ihmistä. Se hahmottaa ihmisen sellaisena kuin hän on oman kehityksensä valossa. Ihannetila on riittävän hyvä itsetuntemus, jotta tulee toimeen. Tunnettu Freudin luonnehdinta terveestä ihmisestä on, että hän pystyy tekemään työtä rakastamaan. Hägglundin mielestä määritelmä on osuva, mutta hän lisäisi siihen vielä kyvyn olla luova.

Psykoanalyysia on kritisoitu mm. epätieteellisyydestä ja seksuaalisuuden korostamisesta. Tosin Freud näki seksuaalisuuden laajemmin kuin nykyään ajatellaan ja tarkoitti sillä kaikkea ruumiillista mielihyvää. Kulttuurihistoriallisesti psykoanalyysi on merkittävä teoria ja se on vaikuttanut yleiseen käsitykseen ihmisen mielestä. Psykoanalyyttista ajattelutapaa ovat hyödyntäneet myös monet taiteilijat ja osa psykoanalyyttisesta sanastosta on iskostunut myös arkiseen kielenkäyttöömme.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto