Hyppää pääsisältöön

Psykoanalyysi ihmismielen valaisijana

Siitä asti kun psykoanalyysi syntyi 1900-luvulla, sitä on sekä hyödynnetty että haukuttu. Teoriana ja hoitomuotona se on levinnyt laajalti, lisäksi se on jättänyt jälkensä niin kulttuurihistoriaan kuin arkiseen kielenkäyttöön. Dokumentissa vuodelta 1984 suomalainen tunnettu psykoanalyytikko sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori Tor-Björn Hägglund valottaa psykoanalyysin periaatteita ja tarkoitusta.

Tietolaatikko

Psykoanalyysi on Sigmund Freudin 1900-luvulla kehittämä teoria, joka perustuu persoonallisuusteoriaan. Se on myös psyykkinen hoitomuoto, jolla pyritään pääsemään käsiksi ihmisen tiedostamattomiin puoliin ja lisäämään itsetuntemusta.

Ohjelmassa käytetään termiä "piilotajunta", mutta suositeltavimpana käännöksenä Freudin luomalle käsitteelle pidetään sanaa tiedostumaton.

Tor-Björn Hägglund (1928-2004 Oulu) oli suomalainen professori, hammaslääkäri (1954), lääkäri (1960), kirjailija, runoilija, nuorisopsykiatri, kasvatustieteen kunniatohtori, psykoanalyytikko (1967). Hägglund toimi Oulun yliopistossa psykoterapian ja lääketieteellisen psykologian professorina. Helsingin yliopistossa hän toimi nuorisopsykiatrian parissa 1977–1989.

Tor-Björn Hägglund on tutkinut ihmisen kasvua ja kehitystä psykoanalyysin valossa. Hänet palkittiin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla nuorten kasvua ja kehitystä käsittelevistä teoksistaan.

”Psykoanalyysi on ensisijaisesti ihmisen tutkimusmenetelmä”, sanoo Hägglund. Hoitomuotona sen päämääränä on suurempi itsetuntemus ja persoonallisuuden uudelleen jäsentäminen. Hägglundin mukaan psykoanalyysi lähestyy ihmistä sisältäpäin, kun taas muut hoitomuodot tulevat ulkoapäin ja tavallaan manipuloivat ihmistä tietyn terveysmallin mukaan.

Psykoanalyysi tutkii ihmisen sielunelämää lähtien varhaislapsuuden kokemuksista. Se korostaa varhaisten ihmissuhteiden, etenkin äidin ja lapsen suhteen merkitystä koko myöhemmälle elämälle. Lapsuudessa syntyvä perusluottamus luo pohjan ihmisen itsearvostukselle ja sitä myötä myös kyvylle arvostaa ja rakastaa muita ihmisiä.

Psykoanalyysin mukaan ihmisen mieli rakentuu tietoisesta ja tiedostumattomasta, jota arkikielessä nimitetään myös piilotajunnaksi tai alitajunnaksi. Monet ajatuksista ja tunteista ovat tiedostettuja, mutta on myös paljon sellaista, jota ihminen ei tiedosta, mutta se vaikuttaa hänen käytökseensä ja tunteisiinsa. Tiedostumattomasta löytyvät myös kaikki torjutut tunteet, jotka ovat aikoinaan olleet liian vaikeita kohdattavaksi. Psykoanalyysin punainen lanka on yrittää saada parempi yhteys tiedostumattomaan puoleen. Kun piilossa olevat tiedot saadaan päivänvaloon ja tunnetuksi se lisää itsetuntemusta ja ihmisen mahdollisuuksia selvittää erilaisia ristiriitoja ja oireita.

Hägglund kertoo käyttävänsä hoidossaan vain psykoterapiaa ja välttävänsä lääkkeitä. Psykoanalyysia hän vertaa valojen sytyttämiseen pimeään huoneeseen, uskallukseen katsoa tarkemmin ja siten vähentää pelkoa ja häiriöitä. Lääkehoito toimii hänen mielestään päinvastoin, se sammuttaa valot ja pyrkii siten rauhoittamaan ihmisen mieltä.

Psykoanalyysi on erittäin pitkäkestoista ja intensiivistä terapiaa. Käyntikertoja on yleensä vähintään kolme kertaa viikossa ja hoito kestää yleensä 4-7 vuotta. Psykoanalyyttisen teorian pohjalta on syntynyt myös psykoanalyyttinen psykoterapia, jota on sekä pitkää että lyhyttä muotoa. Pitkässä hoidossa käydään yleensä kaksi kertaa viikossa 2-5 vuoden ajan. Ohjelman valmistumisaikaan vuonna 1984 Suomessa oli vain noin sata analyytikkoa. Hoitoon halukkaita oli enemmän kuin voitiin ottaa.

Psykoanalyyttinen psykoterapia sekä psykoanalyysi perustuvat hoidettavan omaan aktiivisuuteen ja haluun tutkia sisäistä maailmaansa ja omia tunteitaan. Potilas voi vapaasti mielijohteitaan seuraten kertoa elämänhistoriaansa ja nykyhetken tuntemuksiaan. Terapeutti on pääosin kuuntelijan roolissa, mutta tekee huomioita, silloin kun tuntee voivansa olla avuksi potilaalle.

Psykoanalyysin tehokkuudesta on väitetty puolesta ja vastaan. Hägglundin mielestä psykoanalyysi johtaa yleensä aina kehitykseen ja itsetuntemuksen lisääntymiseen. ”Se kuinka paljon ihminen tästä hyötyy, riippuu yksilöstä” hän toteaa.

Psykoanalyysi ei määrittele tervettä ihmistä. Se hahmottaa ihmisen sellaisena kuin hän on oman kehityksensä valossa. Ihannetila on riittävän hyvä itsetuntemus, jotta tulee toimeen. Tunnettu Freudin luonnehdinta terveestä ihmisestä on, että hän pystyy tekemään työtä rakastamaan. Hägglundin mielestä määritelmä on osuva, mutta hän lisäisi siihen vielä kyvyn olla luova.

Psykoanalyysia on kritisoitu mm. epätieteellisyydestä ja seksuaalisuuden korostamisesta. Tosin Freud näki seksuaalisuuden laajemmin kuin nykyään ajatellaan ja tarkoitti sillä kaikkea ruumiillista mielihyvää. Kulttuurihistoriallisesti psykoanalyysi on merkittävä teoria ja se on vaikuttanut yleiseen käsitykseen ihmisen mielestä. Psykoanalyyttista ajattelutapaa ovat hyödyntäneet myös monet taiteilijat ja osa psykoanalyyttisesta sanastosta on iskostunut myös arkiseen kielenkäyttöömme.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto