Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Abortti-Häyrinen eli miten tabuja murrettiin 1960-luvulla

Ylen toimittaja Jukka Häyrinen järjesti 49 vuotta sitten keskustelusarjan abortista radion silloisen Ajankohtaisen studion lähetyksissä. Aiemmin vaiettu aihe tuotti palautevyöryn. Häyrinen kertoo tapahtumasarjasta seuraavassa.

Nuorena ajankohtaistoimittajana avasin lähetyksissämme julkisen keskustelun Suomen pahasti jälkeenjääneestä raskauden keskeytyksiä koskevasta laista. Olen nyt kaivellut vanhoja muistiinpanoja vuodelta 1965 ja jotain löytänytkin.

Ruotsissa toimittaja Hans Nestius oli aloittanut ankaran kriittisen kirjoitussarjan maan aborttitilanteesta ja vanhentuneesta lainsäädännöstä. Ehkäisyvalistus oli olematonta, ja vaikeuksiin joutuneet naiset joutuivat omatoimisesti hakemaan apua vailla yhteiskunnan tukea.

Nestius meni niin pitkälle, että alkoi itse kuljettaa aborttia hakevia naisia Puolan sairaaloihin, missä abortit suoritettiin. Muistaakseni hän sai myös syytteen toiminnastaan –  samoin kuin apua hakeneet potilaat –, mutta syytteet hylättiin myöhemmin. Puolassa tilanne oli täysin päinvastainen kuin Ruotsissa. Puolan sairaalat antoivat myös ulkomaalaisille mahdollisuuden ammattitaitoisten kirurgien suorittamiin abortteihin.

Katso Elävästä arkistosta: Suomalaisnaisetkin hakivat aborttia Puolasta

Kellä oli Ruotsissa varaa, hänellä ei ollut huolta jämähtäneestä lainsäädännöstä, joka ei tasa-arvoa tuntenut. Ruotsin vanhentunut aborttilaki oli ”luokkalaki”, joka jakoi varakkaat ja varattomat omiin pilttuihinsa.    

Aivan samalla tavalla myös Suomessa julkisuuteen suunnatut ”viralliset” mielipiteet ja elämän todellisuus olivat valovuoden päässä toisistaan. Tekopyhyys ja kaksinaismoraali hiljensivät uhrit ja toisinajattelijat.

 

Katso Elävässä arkistossa: Aborttia vastustettiin 1960-luvulla moraalittomuutena ja murhana

Helsingissä olivat yleisesti tiedossa harmaat ammatinharjoittajat, joista toiset olivat naispotilaiden vaikean tilanteen ymmärtäviä tai vain rahan arvon tuntevia lääkäreitä, toiset vailla lääketieteellistä koulutusta mutta toimenpiteissään lähes ammattilaisten veroisia. Mahdollisuus matkustaa Puolaan oli luonnollisesti niillä, joilla siihen oli varaa.

Jos kouluissa, järjestöissä, silloisessa Väestöliitossa ja puolustusvoimissa olisi ollut asiallinen sukupuolikasvatus ja ehkäisyvalistus –  ja erikseen näissä asioissa perin mykälle vanhempien sukupolvelle suunnattu informaatio –, ei olisi ehkä syntynyt vaikeinta aborttiongelmaa: tuhansia hädän hetkellä suoritettuja raskaudenkeskeytyksiä ja puoskariammattilaisten hoitamia laittomia abortteja.

Merkillistä oli se, että kaikki, ainakin me hesalaiset nuoret, tunsimme ja tiesimme viranomaisten kaksinaismoraalisen toiminnan, mutta eduskunnan taholla ei edes kunnon keskustelua syntynyt, ja kirkon porukka oli kuin katolisesta maailmasta reväisty.

 

Kuuntele Elävässä arkistossa: Piispat suosivat pidättäytymistä ja vastustivat aborttia 1965

Maaliskuussa 1965 Hans Nestius sattui tulemaan Suomeen kertomaan Ruotsin tilanteesta, toiminnastaan ja artikkelien herättämästä hurjasta keskustelusta. Nyt avautui sopiva hetki analysoida Nestiuksen haastattelun pohjalta vastaavaa tilannetta todenmukaisesti suomalaisten asiantuntijoiden kanssa ja ennen kaikkea kuunnella ihmisiä, etenkin paljon kokeneita naisia, ilmeisesti yli sadan puhelinsoiton välityksellä.

Iltakymmeneltä lähetetyn Ajankohtaisen studion lähetyksen aikana ja heti lähetyksen jälkeen avasin puhelinlinjat kuuntelijoille. Tuloksena oli massiivinen soittovyöry, joka jatkui tunnista toiseen. Vastaavaa kädenojennusta kuuntelijoille en muista yhdenkään kollegan tehneen ainakaan Ralf Fribergin uutis- ja ajankohtaisporukassa.

 

Kuuntele Elävässä arkistossa: Ylen aborttiohjelma nostatti mielipidevyöryn

Perin aran aiheen nostamisen lisäksi uutta olikin juuri puhelinpalvelu – todellisen kansanradion toimintamalli nyt kohdennettuna ensisijaisesti naiskuuntelijoille. Ajankohtaisen studion päätyttyä yöllä puoli yhdeltätoista otimme äänittävän teknikon kanssa vastaan taukoamatta linjalle pyrkiviä puheluja.

Uutta oli myös yhden ja tietyn ajankohtaisen, aran teeman toistuminen ja aiheen kehittäminen A-lähetyksissä usean päivän ajan. Kaikki puhelut nauhoitettiin lukuisille keloille perusmateriaaliksi tulevia lähetyksiä varten, vaikka seuraavina päivinä jatkuvat puhelinsoitot tarjosivat osaltaan uutta pohjaa. Keskusteluun haastettiin mukaan lähes kaikki tärkeimmät yhteiskuntasektorit. Pian alkoi myös kirjeitä tulla pyytämättä toimitukseen.

 

Kuuntele Elävässä arkistossa: Laittomia abortteja tehtiin vuodessa kymmeniä tuhansia

Ajankohtaisen studion radiolähetykset olivat kuin räjähteen sytytin. Samanaikaisesti vaativat lainsäädännön uudistusta monet muutkin tahot, kuten Yhdistys Yhdeksän ja vasemmisto eri aloitteillaan, mutta tuntui kuin Ajankohtaisen studion Nestius-haastatteluillan jälkeen olisi alkanut varsinainen mielipiteiden vyöry ja laajamittainen lehtikirjoittelu.

Aihe oli arka myös uutistoimituksessa. Muutamia lähetysjuontoja ja pidemmän keskusteluohjelman käsiksiä annoin jonkun kollegankin lukea. Arvostelu oli selkeä: "Jukka, älä aja tätä ulos." Joku tervehti aamulla: "Hei, Abortti-Häyrinen!"

Mylly alkoi nyt pyöriä kaikilla tahoilla. Itse en puuttunut keskustelun kulkuun kevään 1965 jälkeen. Se jatkui suuremmilla areenoilla, ja lainsäädäntö uudistui täysin muutamassa vuodessa. Oma lempinimeni jäi unohduksiin heti kevään -65 jälkeen. Tuli uusia haasteita ja uusia lempinimiä.

 

Katso Elävässä arkistossa: Vuoden 1970 aborttilaki huomioi myös elämänolot

Radion oman uutistoiminnan alkuaikoina tapahtui niin paljon, että pitäisi kirjoittaa radioaktiiviset muistelukset kirjan muodossa. Me, jotka olimme päivittäin äänessä ja etulinjassa, saimme useasti kokea taantumuksen ankaran vastarinnan uudistuneen radion jarruna. Monille oli kauheata, kun tuttu ja tunnettu STT ("Suomen tietotoimiston uutisia") syrjäytettiin, ja tilalle tulivat Reporadion omat uutiset ja nuoret äänet.

Yhtiön johtokunnan tasolla väänsivät kättä Eino Repoa vastaan ennen muuta vanhan linjan Jussi Koskiluoma ja L. H. Vennola. Ralf Friberg vastasi uutis-ja ajankohtaistoiminnasta saaden silmilleen taantumuksen vihat.

Paljon muuta, järkyttävääkin, tapahtui, mutta samalla elämä oli ainutlaatuista seikkailua ja journalismin opettelua. Entistä aikaa muistelee iltaruskon tunnelmissa, mutta en ole varma olisinko yhtä innostunut tänä päivänä hakeutumaan nykyisen Ylen palvelukseen samalla kiinnostuksella ja innolla kuin 1963. Niin paljon ovat ajat ja Ylen tavoitteet muuttuneet.

Kirjoittaja Jukka Häyrinen on pitkän linjan toimittaja, Lapin Radion ja Ruotsin pohjoisen P4-radion rakentaja sekä Ruotsin radion Sisuradion perustaja.