Näyttelijä Miina Maasola valmistautui tammikuussa 2013 Vuonna 85 -elokuvan ensi-iltaan. Samaan aikaan elokuvateattereissa pyöri romanttinen komedia Rakkauden rasvaprosentti, jossa Maasolalla oli pääosa. Lapsiperheen arki piti jalat maassa julkisuuden pyörteissä, kertoi Maasola radiohaastattelussa. Tulevaisuudessa hän toivoi itsekin säilyttävänsä lapsen uteliaisuuden ja herkkyyden.
Vuonna 85 -elokuvan luvataan kuljettavan katsojansa takaisin keskelle kimaltavaa 80-lukua: salihousujen, olkatoppauksien, solarium-rusketusten ja miesten permanenttien kulta-aikaan.
Omakohtaisia permanenttimuistoja on myös elokuvan Ellulla, tamperelaisnäyttelijä Miina Maasolalla.
— Vuonna 1985 olin ekaluokkalainen ja haaveilin permanentista. Sain sellaisen kuitenkin vasta kuudennella luokalla. Ennen valokuvien ottamista tukkaa aina puristeltiin muotovaahdolla oikein käkkyräksi. Se oli kova juttu, Miina Maasola nauroi Anna Sirénin haastattelussa juuri ennen Vuosi 85 -elokuvan ensi-iltaa.
Kova juttu oli myös tuleva ensi-illan gaalaloiste Tampereella. Vuonna 85 -ensi-iltaa vietettiin suureellisesti Tampere-talossa, ja näyttelijöiden saapuminen punaiselle matolle esitettiin muiden kaupunkien elokuvateattereissa suorana lähetyksenä.
— Oma gaalalook on vielä ratkaisematta. Mietimme sitten naisporukan etkoilla, miten tukka laitetaan, Maasola suunnitteli ensi-iltapäivän aamuna.
Naiivia epookkia
Kuvausten aikaan näyttelijöiden ei tarvinnut hiusasioita pohtia. Liioiteltu aikakausityyli oli itsestäänselvyys ja auttoi myös näyttelijäntyössä.
— Tämä elokuva on tyylilajiltaan naiivia epookkia, ja osa hahmosta rakentuu puhtaasti ulkoisten ominaisuuksien kautta.
Tunnistettava ajankuva näyttelee elokuvassa merkittävää osaa, samoin tamperelaiset maisemat. Mennyt vuosikymmen välittyy valmiista tuotoksesta, mutta ajantaju oli välillä koetuksella myös kuvauksissa, kertoo kotikaupunkinsa kaduille näyttelemään päässyt Maasola.
— Kuvasimme Keskustorilla kovassa pakkasessa. Mukana oli valtavasti 80-luvun paksuihin toppapukuihin ja neonväreihin puvustettua väkeä sekä vanhoja autoja ja muuta rekvisiittaa. Se tuntui oikeasti hyppäykseltä toiseen aikaan. Sama toistui studiossa kuvatussa baarikohtauksessa, jossa ympärillämme tanssi lähes 200 kultaisiin 80-luvun kuteisiin puettua avustajaa.
Ennakkoluulot romukoppaan
Vuonna 85 syntyi Tampereen Työväen Teatterissa alkunsa saaneen musikaali-ilmiön seurauksena. Kaikkien aikojen suosituimmaksi kotimaiseksi musikaaliksi nousseen teoksen yleisö teki vaikutuksen Miina Maasolaan.
— Osuin musikaalikatsomoon juuri perinteisimpään pikkujouluaikaan, kun yleisö hillui sydämensä kyllyydestä. Muistan silloin ajatelleeni, että tällaisessa jutussa olisi kiva olla lavalla. Olinkin tosi iloinen, kun minua pyydettiin elokuvan Elluksi.
Maasola oli aikoinaan yksi tamperelaisen teatteriryhmä Siperian perustajajäsenistä. Pienen teatterin teemat ja tyyli olivat jotakin aivan muuta kuin höttöinen hauskanpitomusikaali tai romanttinen komedia, jollaisessa Maasola myös parhaillaan nähdään.
Joutuiko näyttelijä elokuvatöihin ryhtyessään taistelemaan tyylilajiennakkoluuloja vastaan?
— Olen itse suuri romanttisen komedian ystävä. Suomessa sellaisia elokuvia tehdään vähemmän, joten jännitin lähinnä, miten se haltsataan. Vuonna 85 -elokuvassa puolestaan mietitytti se, toimiiko teos teatterista irroitettuna itsenäisenä juttuna. Minulla on varmaankin ennen jokaista työtä jonkinlaisia ennakkoluuloja, mutta useimmiten ne aukeavat joksikin muuksi.
Lapsiperheen arki piti jalat maassa
Miina Maasolalla on tilillään myös päärooli tv-sarjassa Tukka auki. Syksyllä 2012 hän joogasi tamperelaisten bussipysäkkien valomainoksissa Teatteri Siperian valtavissa julisteissa. Alkuvuodesta 2013 näyttelijättären saattoi bongata valkokankaalta paitsi Vuonna 85 -elokuvan Elluna, myös romanttisen komedian Rakkauden rasvaprosentti naispääosasta. Eletäänkö läpilyöntiaikoja?, kysyttiin radiohaastattelussa.
— En oikein tiedä, mitä sellainen läpilyönti tarkoittaa. Voin kuitenkin sanoa olevani onnellinen, kun minulla riittää töitä, joista nautin. Oma arki pienten lasten kanssa on niin hektistä, etten ehdi liikaa keskittyä siihen, miltä nyt tuntuu. Menen vain tilanteesta toiseen ja koitan olla oma itseni, Maasola hymyilee.
Tulevaisuudessa näyttelijä haaveili muun muassa laajentavansa rooli- ja tyylilajirepertuaariaan monipuolisesti. Ammatillisen kehittymisen ohella hän toivoi kuitenkin pysyvänsä muutoin ennallaan.
— Lapsiani katsoessani pohdin, miten pitäisin itsessäni yllä lapsen avoimuutta, herkkyyttä ja uteliaisuutta, mihin se sitten viekin. Haaveilen sellaisten ominaisuuksien vaalimisesta ja säilyttämisestä.
Teksti: Anna Sirén, Yle Tampere
