Hyppää pääsisältöön

Julia Kykkänen avaa latua naismäkihyppääjille

Julia Kykkänen on ollut jo teini-ikäisenä mukana tekemässä urheiluhistoriaa yhdessä muiden naismäkihyppääjien kanssa. Hän on nähnyt lajin kasvamisen arvokisoihin asti.

Kykkänen aloitti hyppäämisen jo nuorena. 13-vuotiaana hänen lahjakkuutensa oli jo ilmiselvää ja vuonna 2008 Hämeen uutisissa hän kertoi tavoitteekseen Continental Cupissa pärjäämisen.

Aikuisten arvokisoihin ei naisilla ollut asiaa vielä tuolloin. Naiset pääsivät hyppäämään MM-kisoissa ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja olympialaisissa vuonna 2014.

Vuonna 2011 Ajankohtainen kakkonen seurasi 16-vuotiaan jo toisiin MM-kisoihinsa valmistautuvan Kykkäsen harjoittelua.

Valmentaja-isän Kimmo Kykkäsen mielestä Suomessa havahduttiin naisten mäkihyppyyn liian myöhään. Kun arvokisat avautuivat myös naisille olivat muiden maiden ykköshyppääjät kymmenen vuotta Kykkästä vanhempia.

Maajoukkueesta löytyi Kykkäsen lisäksi vain Jenni Rautionaho. Ryhmän ulkopuoliset harvat harrastajat tekivät kylläkin hurjaa kehitystä, mutta heitä oli ehkä muutama kymmenen.

"Jos on jotain uusia kavereita, niin kyllä ne katsoo vähän kieroon. Ne ei ite uskaltais tehä mitään tämmöistä", Julia kertoo.

Vuonna 2012 Kykkänen näki Sportmagasinetissa, että ennakkoluulot lajia kohtaan häviävät pikkuhiljaa, mutta vielä hän kertoi törmäävänsä vähättelyyn.

Täysillä mäkihyppäävien urheilijoiden takana maajoukkue valmentajia myöten toimi sivutoimisten harrastajien voimalla. Suomi antoikin hirveästi tasoitusta muun muassa kesäharjoittelussa.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto