Hyppää pääsisältöön

Paranna muistiasi näillä maailmanmestarin neuvoilla

lukusarja
lukusarja Kuva: Milla Vahtila muistisääntö

Oletko hajamielinen? Näillä muistimestarin kikoilla muutut viikossa.

Vuotavatko aivosi? Katoaako puhelinnumerosi päästäsi, puolison tai lapsen numerosta nyt puhumattakaan? Entä tuottavatko kauppalistat, pin-koodit, tunnusluvut ja salasanat tuskaa? Ei hätää. Viikon harjoittelu muuttaa tilanteen.

Testaa tästä millainen lähtötasosi on!

Sitten noudata seuraavia kikkoja, joita käyttävät muistin maailmanmestarit.

Oikealla tekniikalla jopa porttikielto kasinolle

Muistin maailmanmestaruuskisoissa mittelevät huippumuistajat käyttävät kaikki samanlaisia muistitekniikoita. Tekniikat ovat yllättävän yksinkertaisia ja ne todella toimivat. Prisma Studio haastoi Suomen huonomuistisimmaksi itse ilmoittautuneen Johanna Markkasen viikon harjoitteluun. Hänen muistinsa parani tekniikoiden avulla merkittävästi.

Monivuotinen muistin maailmanmestari Dominic O’Brien onnistui jopa kikkojen avulla muistamaan sekoitetut korttipakat niin täydellisesti, että sai porttikiellon Las Vegasin kasinoille. Hän on julkaissut useita kirjoja kikkojen käytöstä.

Kikat käyttöön kauppalistaa päntätessä

Muistitekniikat nojaavat kolmeen peruspilariin.

Ensimmäiseksi muistettavasta asiasta kannattaa luoda mahdollisimman outo mielikuva. Kauppalistan kalkkunaleike ja purukumi jäävät taatusti paremmin päähän, jos kuvittelee eteensä kalkkunan jauhamassa purukumia ja puhaltelemassa siitä palloja.


Seuraavaksi mielikuva pitäisi sijoittaa itselle tuttuun paikkaan. Kun asioista muodostetut mielikuvat laittaa tutuista paikoista koostuvalle reitille, vaikkapa kodin eri huoneisiin tai työmatkan varrelle, voi niitä helposti muistaa kymmeniä. Purkkaa jäytävä kalkkuna voi maata vaikka omalla sängyllä. Seuraavassa huoneessa kaapista voi pursuta spagettia mansikkahillolammikon päälle. Kuhunkin paikkaan kannattaa sijoittaa vain yhdestä kolmeen asiaa.

Ja viimeiseksi, kun asiat pitää muistaa, käydään reitti uudelleen läpi. Kurkistamalla eri huoneisiin ja katsomalla mitä niissä tapahtuu asiat palautuvat mieleen.

Tekniikoiden näyttävät mielikuvat ja tutulle reitille sijoittaminen auttavat linkkaamaan asiat pitkäaikaiseen muistiin. Näin uudet asiat yhdistyvät jo olemassa olevaan tietoon. Tällä onnistuu kiertämään työmuistimme pullonkaulan. Työmuistiimme eli muistin väliaikaiselle ”työpöydälle” mahtuu nimittäin perinteisten tutkimusten mukaan vain viidestä yhdeksään kokonaisuutta. Uusien tutkimusten mukaan luku on paljon pienempi, vain yhdestä neljään. Linkittämällä asiat tuttuun, jo muistissa olevaan tietoon, uusia asioita voi muistaa jopa satoja.

Kuinka muistaa pin-koodi tai puhelinnumero?

Lyhyiden numerosarjojen muistamisessa voi käyttää seuraavaa tekniikkaa. Luo jokaiselle numerolle nollasta yhdeksään luodaan oma hahmo. Alla on esimerkki, mutta voit luoda omat hahmot.

lukusarja
lukusarja Kuva: Milla Vahtila muistisääntö

Tässä piirroksessa on Prisma Studion harjoittelijan Milla Vahtilan näkemys numeroista.

Jos pin-koodisi on 2087, luo tarina, jossa käytät lukujen hahmoja. Esimerkiksi kuvan mukaisesti tarina voisi olla "Joutsen pujottaa sormuksen kaulaansa ja heittää lumiukkoa
bumerangilla."
Näin sekalaiset numerot saavat heti ihan eri merkityksen.

Yllätä kaverit muistamalla kymmeniä numeroita!


Prisma Studiossa vieraillut muistimestari Joona Marjakangas opetti Johanna Markkasen viikossa muistamaan muutaman minuutin opettelulla kymmeniä satunnaisia lukuja. Miten tämä onnistui?

Ensimmäisenä Johanna keksi jokaiselle numerolle nollasta yhdeksään oman kirjaimen. Sen tuli mielellään olla konsonantti ja muistuttaa jotenkin itse lukua. Vaikkapa nolla oli N, ykkönen L (pikku l), kakkonen K, kolmonen M (m kyljellään), kahdeksan oli R (muistuttaa visuaalisesti melkein kahdeksaa, yhdeksän J (samaa muotoa tässäkin) jne.

Seuraavaksi Johanna loi numeroista parit väliltä 00-99. Koska numerot olivat myös konsonantteja, numeropareista sai helposti muodostettua sanoja.

00= ne-nä
01= nau-la
02= nuk-ke
03= naa-ma

10 = lin-na
11 = le-lu

38= mu-ro
39= ma-ja

98= JR (Dallas)
99 = jo-jo

Nämä sanat Johanna pänttäsi päähänsä, parikymmentä päivässä. Sanat opeteltuaan Johanna alkoi opetella satunnaisia numerosarjoja.

Kun sarja oli vaikkapa 013803 hän muisti kolme sanaa: naula, muro ja naama.
Näistä hän loi tarinan: naula lyödään muropakettiin ja murot lentävät naamalle.

Tämän tarinan hän sijoitti vaikkapa omaan makuuhuoneeseensa. Seuraavat kuusi numeroa Johanna opetteli samalla tekniikalla ja sijoitti ne tyttären huoneeseen.

Tämä on ihan uskomattoman toimivaa

Tekniikka kuulostaa hitaalta, mutta Johannan muisti pystyi uskomattomiin suorituksiin viikon harjoittelulla. Hän muisti kuusikymmentä täysin satunnaista lukua – oikeassa järjestyksessä.

” Tämä on ihan uskomattoman toimivaa. En olisi viikko sitten uskonut pystyväni tähän. Eikä kyllä olisi kukaan muukaan” Johanna nauraa.

Artikkelin kirjoittaja: Tiina Torikka

Aiheesta Prisma Studiossa, katsottavana tästä:

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.