Hyppää pääsisältöön

Ympäristön ahdasmielisyys estää homourheilijoita olemasta avoimia

Suomalainen keskustelu homoudesta huippu-urheilussa on ollut lähinnä "sipinää ja supinaa". Sitä on käyty oikeastaan vasta 1990-luvulta alkaen. 2000-luvulla muun muassa Uskalla-kampanja avasi tietä ihmisten yhdenvertaisuudelle myös urheilussa.

Vuonna 1993 Elmo-ohjelmassa haastateltiin entistä koripalloilijaa Malla Suhosta, joka oli urheilu-uransa jälkeen puhunut julkisesti lesboudestaan.

Suhonen arvioi, että hänenkin joukkueissaan on pelannut useita muita ei-heteroita, mutta asiasta ei puhuttu.

Entinen keihäänheittäjä ja Suomen urheiluliiton varapuheenjohtaja Tuula Laaksalo arvioi, että homous on urheilussa tabu, kuten on muussakin yhteiskunnassa. Yleinen ilmapiiri pitää urheilijat kaapissa.

"Sipinää ja supinaa olen kuullut, mutta en ole henkilökohtaisesti keskustellut kenenkään kanssa asiasta", Laaksalo sanoi ja kertoi myös, että SUL:ssa ei ole asiaa käsitelty yhtään. Hän myös arvioi, että samaa ahdasmielisyyttä jota on koko yhteiskunnnassa on varmasti myös sponsoreiden mielissä.

Uskalla-kampanja haastoi vuonna 2009 urheiluseurat ja -liitot yhteisiin talkoisiin homofobian poistamiseksi ja kaikille turvallisen urheilun saavuttamiseksi.

Kampanjan tavoite ei niinkään ollut työntää urheilijoita kertomaan seksuaalisuudestaan vaan herättää keskustelua aiheesta, saada pukukoppihomottelu ja -kiusaaminen loppumaan, yksi kampanjan vetäjistä Maija Paloheimo kertoi Ajankohtaisen kakkosen homoillassa.

Kampanjan aikaan yhtään suomalaista aktiivihuippu-urheilijaa ei ollut kertonut homoudestaan, mutta niin sanotuksi Straight Star Allyksi ilmaantui jääkiekkoilija Harri Tikkanen. Straight Star Ally on hetero ammattilaisurheilija, joka haluaa kohdella kaikkia ihmisiä tasapuolisesti riippumatta heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Vuonna 2014 olympiauimari Ari-Pekka Liukkonen kertoi Ylen urheiluviikonlopun suorassa lähetyksessä homoudestaan. Hän sanoi vihdoinkin voivansa olla oma itsensä.

"Nostan tälle nuorelle miehelle hattua. Todella rohkea teko, jolla luulen olevan erittäin hyvät seuraukset ajatellen muita vastaavassa tilanteessa olevia", kommetoi entinen seitsenottelija Tiia Hautala, joka kertoi homoudestaan oman uransa jälkeen.

Urheilu-uransa aikana Hautala ei halunnut asiasta puhua.

"Yksi syy oli se, että olin aika hämmennyksissä asian kanssa ja sitten urheilu oli niin päällä. Se täytti kaikki päivät, etten päästänyt sitä ajatusta pinnalle. Kymmenen-viisitoista vuotta sitten elettiin ihan eri maailmassa" Hautala sanoi.

Keskustelun ajankohta yhdistyi Venäjän Sotšin talviolympiakisojen alle. Venäjällä oli voimassa homofobinen lainsäädäntö ja aiheesta käytiin vilkasta keskustelua.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?