Hyppää pääsisältöön

Kekkosen vuoden 1956 vaalikampanja

Urho Kekkosen kampanja vuoden 1956 presidentinvaaleissa oli silloisessa Suomessa poikkeuksellinen. Siihen kuului parinsadan puhetilaisuuden kiertue.

Televisio ei ollut vielä suomalaisissa kodeissa, eikä eduskunnan valvoma Yleisradio juurikaan lähettänyt vaaliohjelmia, joten vaalikiertue oli hyvä tapa saada viestiään perille.

Kekkosen kannatus oli voimakasta, mutta hänellä oli myös paljon vastustajia.

Kekkosen päälle heitettiinkin ylenmäärin lokaa vaalien alla. Keltainen lehdistö esitteli Kekkosen tappelupukarina ja levitteli juttuja pääministerin naisseikkailuista.

Kampanjan yksi voimatekijä oli Kekkosen vaalielokuva Kansakunnan puolesta, jossa hänet esiteltiin tasavallan tärkeänä eheyttäjänä.

Elokuva loppuu sanoihin: "Turvatkaa Paasikiven-Kekkosen linjan jatkuvuus. Se takaa itsenäisyytemme, se turvaa rauhallisen rakennuskauden kansallemme, se turvaa rauhan kaikille rajoillemme."

Paasikiven-Kekkosen linja -käsite kehitettiin vaalikampanjaa varten, ja siitä on tullut vakiintunut ilmaus Suomen ulkopolitiikasta sotien jälkeen.

Presidenttiehdokkaat pääsivät ääneen tammikuussa 1956 Ylen radiostudiossa. Kekkonen käsitteli puheessaan Suomen ulkopoliittista asemaa, Porkkalan palautusta ja hyvien suhteiden ylläpidon tärkeyttä Neuvostoliiton suuntaan.

Maalaisliiton vahva tukimiesverkosto ja järjestökoneisto tekivät tehokasta työtä. Kun valinta oli selvä, maalaisliitto tilasi Kekkosen kuningastiestä lyhytfilmit Maa luotti häneen, Isäntä astui taloon ja Näin sen teimme, joita esitettiin puolueen tilaisuuksissa ja hyödynnettiin tulevissa vaalikampanjoissa.

Filmeissä kuvataan Kekkosen nousu ehdokkaaksi ja valinta presidentiksi laajan kampanjan ja voimakkaan järjestökoneiston avulla.

Myös uuden presidentin hiihtoretki tallennettiin filmille. Kun Kekkonen kevättalvella 1956 teki Lapissa lähes 260 kilometrin hiihtoretken läpi erämaan Rajajoosepista Kemijokivarteen, retkestä tehtiin filmi Tulevaisuuden maa.

Lapin retkellä rento ja reipasliikkeinen valtiomies tapasi rajamiehiä, metsureita ja poromiehiä. Sanavalmis presidentti viihtyi hyvin Lapin jätkien seurassa.

Teksti: Reijo Perälä & Paavo Rytsä & Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto