Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tulevaisuus on täällä - vetyautoja ja hologrammilaseja

Älylasit
Älylasit Kuva: sellingpix_shutterstock tulevaisuus

Tämän vuoden CES (Consumer Electronics Show) -messuilla esiteltiin tulevaisuutta, tai ainakin laitevalmistajien haavetta siitä. Massiivisiksi paisuneiden messujen tuhansien tuotteiden joukosta on vaikea hahmottaa, mikä niistä oikeasti saa jalansijaa markkinoilta, ja millä elinkaari on lyhyt kuin perhosella. Jotain suuntaviivoja messutarjonnasta voinee kuitenkin vetää.

Kasvavia trendejä ovat muun muassa puettava teknologia ja autojen lisääntyvä äly. Tässä muutama mielenkiintoinen ilmiö alkuvuoden messuilta.

1. Autojen yhteistyö teknologiajättien kanssa

Autoteollisuus on hyvä esimerkki vaikeasti kehitettävästä alasta. Autojen käyttöikä on hurjan paljon pidempi kuin tavallisen viihdelaitteen, joten muut kuin ajamiseen liittyvät ratkaisut vanhenevat nopeasti.

Ratkaisut kiinnostavat monia suuria yhtiöitä. Apple on kertonut avoimesti kehittävänsä iPhonesta ja iPadista tutusta käyttöjärjestelmästä autoihin tarkoitettua iOS in the Caria. Puhelintoimintonsa myynyt Nokia taas toivoo uutta tukijalkaa autoihin suunnitelluista paikannustoiminnoista. Se julkaisi jo viime vuoden puolella HERE Auton, jonka avulla pitäisi pystyä perusnavigoinnin lisäksi mm. löytämään parkkipaikoja tai vertailemaan polttoainehintoja matkan varrella.

Google julkisti puolestaan CES:ssä Open Automotive Alliancen, jossa ovat it-jätin lisäksi mukana autonvalmistajista mm. GM, Honda ja Audi. Yhtiöt pyrkivät yhdessä luomaan laajempia ratkaisuja, joilla saadaan autot keskustelemaan Android-käyttöjärjestelmän kanssa.

2. Kädet irti auton ratista

Teknologiajättien ja autoyhtiöiden yhteistyön hedelmiä odotellessa autonvalmistajat etenevät kuitenkin vielä omin voimin.

Esimerkiksi Audi esitteli CES:ssä oman apulaisensa, joka helpottaa ajamista ruuhka-aikoina. Tieto alueen liikennevaloista siirtyy automaattisesti auton järjestelmään, joka kertoo, miten kovaa tai hiljaa kannattaa ajaa, jottei tarvitse seisoa punaisissa valoissa. Koska kaupungeissa valot on usein ajastettu luomaan ns. vihreä aalto, saattaa järjestelmä helpottaa sukkulointia suurkaupungeissa.

Eikä siinä vielä kaikki. Audi on kehittänyt myös systeemin, joka ottaa auton haltuunsa liikenneruuhkassa madellessa. Sensorein varustettu järjestelmä säätää ajonopeutta sopivaksi ruuhkan keskellä ja myös tunnistaa kaistat.

Suurkaupunkien ruuhkat saattavat kestää kauan, joten valkokauluskuskilla saattaa toimistopäivän jälkeen päivä painaa silmissä. Audin järjestelmä seuraa kuskin toimintaa mm. kameroiden avulla. Mikäli se huomaa, että kuski on nukahtanut, päästää se äänekkään herätysäänen. Jos tämäkään ei auta, pysäyttää auto itse itsensä ja soittaa automaattisesti poliisin paikalle.

3. Päästötön auto

Jos katsotaan autojen kehittymistä voimankäytön kannalta, oli Toyotalla CES:ssä selvä visio: auto liikkuu vedyn voimalla jo ensi vuonna. Kuulostaa erittäin nopealta aikataululta, mutta Toyota on aiemminkin ollut nopea vaihtoehtoisten ratkaisujen kanssa. Yhtiö nosti Priuksellaan hybridiautot valtavirtaan USA:n jättimäisillä automarkkinoilla.

Toyota FCV
Toyota liikkuu vedyllä. Toyota FCV Kuva: Toyota vetyauto

Jos Toyotan suunnitelmat toteutuvat, on sen vetyauto ilmeisesti ensimmäinen massavalmistuksessa oleva polttokennoauto. Yhtiön FCV-autossa polttokenno yhdistää autoon tankatun vedyn ilmasta saatavaan happeen luoden sähköä. Sivutuotteena syntyy vain vettä, mikä on auton ainoa päästö, jos näin voi edes sanoa.

Vetyautossa on kaksi suurta etua verrattuna markkinoilla oleviin sähköautoihin: sillä pääsee selvästi pidemmälle yhdellä tankkauksella, eikä tankkaus kestä kuin muutaman minuutin. Sähköautojen lataus saattaa kestää tunteja.

Perustavaa laatua oleva ongelma on se, ettei vedyn tankkauspisteitä ole ihan joka kulmassa. Suomessakin niitä on yksi.

4. Puettava teknologia

Puettava teknologia alkaa vähitellen siirtyä haavemaisista visioista kohti konkretiaa. On vaatteita, jotka osaavat mitata ihmisen toimintaa, kuten kuopiolaisen Myontecin lihaksistoa mittaavat älyshortsit, tai älykkäiksi itseään mainostavia kelloja, kuten MetaWatch tai Pebble.

Kickstarterista alkunsa saanut Pebble esitteli CES:ssä jatkokehiteltyä Pebble Steeleä, joka saikin useilta alan julkaisuilta yläpeukkua. Sen arvioitiin olevan ensimmäinen älykello, jota tavallinenkin ihminen voi käyttää. Arviot perustuivat sekä perinteisempään ulkonäköön ja uudistuneeseen ohjelmistoon.

Puettavan teknologian etujoukoissa ovat myös erilaiset hyvinvointi- ja kuntoilurannekkeet, joita tuntuu tulevan jokaiselta suuremmalta ja vähän pienemmältäkin valmistajalta. Toiset taas hakevat rannelaitteille suuntaa pikemminkin muodin maailmasta.

Esimerkiksi it-jätti Intel julkisti lyöneensä hynttyyt yhteen amerikkalaisen luksusketju Barneysin, Council of Fashion Designers of American ja maailmanlaajuisen muotimyyjän Opening Ceremonyn kanssa älyrannekkeen kehittämiseksi. Intel ei kuitenkaan hiiskunut sanaakaan siitä, mitä rannekkeella voi tehdä. Ehkä se näyttää tekstiviestit, sähköpostit ja muut puhelimen tiedot kuten muutkin rannekkeet, mutta äärimmäisen tyylikkäästi?

5. Hologrammit tulevat

Kiinnostavampi uusi ulottuvuus tässä tuotekategoriassa ovat erilaiset lisättyä todellisuutta tarjoavat lasit, joita pulpahtelee markkinoille Google Glassin perässä.

http://www.youtube.com/watch?v=LuMv29nKo2k

Yksi näistä on Meta Pro, jonka avulla on mahdollista "koskettaa" esineitä ja toimia ns. lisätyssä todellisuudessa. Yhtiö mainostaa, että laseissa on "holografinen käyttöliittymä", ja Meta Pron avulla voi käyttää esimerkiksi puhelinta, tietokonetta tai muuta esinettä koskematta siihen fyysisesti lainkaan. Laseihin on jo tässä vaiheessa olemassa noin 500 sovellusta, joiden avulla niiden käyttötarkoitusta voi laajentaa.

Kesäkuussa myyntiin tulevien rillien hinta voi hieman kirpaista: 3650 dollaria.

Toinen esimerkki älylaseista on printterivalmistajana tunnetun Epsonin Moverio BT-200, jotka heijastavat kuvia ja videoita käyttäjän ympäristöön. Moverio-laseja ei olekaan tarkoitettu jatkuvasti päällä pidettäviksi, kuten esimerkiksi Googlen laseja, vaan ne voi laittaa päähän esimerkiksi vain pelaamisen ajaksi. Päätä kääntämällä näkee uusia alueita pelistä. Epson on saanut peliyhtiö Namco Bandain mukaan projektiinsa, joten ehkä laseille kehitetään kohtuullisia pelejä.

Vielä valoisampaa tulevaisuutta voi ennustaa virtuaalisen todellisuuden silmiin tuovalle Oculus Riftille, jonka uusin prototyyppi Crystal Cove sai runsaasti hehkutusta. Monet julkaisut lisäsivät sen parhaimpien messutuotteiden joukkoon ja ennustivat sille lämmintä tulevaisuutta immersiivisen pelaamisen kehittäjänä. Projektin teknologiajohtaja on Doomista ja monista muista peleistä tunnettu John Carmack, joten ainakin pelipuoli yhtiöllä on varmasti hallussa.

Kuluvana vuonna markkinoille tulevat tuotteet antavat suuntamerkkejä siitä, millaisiin laitteisiin ihminen tulevaisuudessa sonnustautuu. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.