Hyppää pääsisältöön

Eteisvärinä sekoittaa rytmin

Eteisvärinä on yleisin pitkäaikainen rytmihäiriö, josta kärsii arvioiden mukaan yli 100 000 suomalaista. Eteisvärinän tyyppioire on sydämen tykytys. Sydämen rytmi menee sekaisin ja syke on normaalia nopeampi. Eteisvärinään voi liittyä myös huonovointisuutta.

– Eteisvärinä lisääntyy iän mukana, yli 75-vuotiaista 10 - 20 prosentilla on eteisvärinää. Usein rytmihäiriö on hyvin vähäoireinen, jolloin se saatetaan huomata sattumalta jonkun tarkastuksen yhteydessä. Osalla kohtaukset voivat kuitenkin olla hyvinkin voimakkaita, jolloin oireet pakottaa lähtemään päivystykseen. Jotkut panikoituvat tilanteessa, kun pulssi voi olla levossakin 100 - 150 lyöntiä minuutissa, kuvailee professori Juhani Airaksinen Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskuksesta.

Raisiolainen Risto Lempinen kohtasi eteisvärinän ensimmäisen kerran Raaseporissa suunnistuskilpailussa, kolmannen ja neljännen rastin välillä. Mies kiipesi kalliota ylös. Jalat tuntuivat menevän hapoille. Kilpailun tuoksinnassa Lempinen ei meinannut malttaa hiljentää tahtia, mutta sitten silmissä musteni eikä hän nähnyt mitään.

Yle Akuutti

– Ajattelin, että nyt pitää tietysti keskeyttää. Pysähdyin ja olo helpottikin vähän, Lempinen muistelee.

Kun olo helpottui, kävi Lempinen vielä hakemassa loputkin rastit matkan varrelta.

– Kun tulin maaliin, ei ollut vieläkään oikein hyvä olo, Lempinen kertoo neljän vuoden takaista tilannetta.

Seuraavana arkipäivänä Risto Lempinen meni lääkäriin. Terveyskeskuslääkäri passitti miehen suoraan Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Siellä flimmeri eli eteisvärinä todettiin.

Akuuttia ja pitkäaikaishoitoa

Eteisvärinän hoito riippuu potilaan oireista. Akuutissa eteisvärinäkohtauksessa rytmi pyritään yleensä kääntämään normaaliksi. Turvallisin tapa kääntää rytmi, on sähkö. Jos oireet ovat vähäiset tai oireita ei ole, tärkeintä on estää lisäsairaudet. Jos eteisvärinä aiheuttaa liian nopean sykkeen, pyritään sydämen lyönnit rauhoittamaan lääkkeillä suurin piirtein normaalille tasolle.

Eteisvärinän ablaatiohoito tehdään vain pienelle osalle potilaita, lähinnä niille, joilla on kohtauksittaista eteisvärinää eikä muuta sydänvikaa. Toimenpiteessä viedään katetri sydämen vasempaan eteiseen ja tehdään ablaatio käyttäen yleensä radiotaajuusenergiaa. Radiotaajuusenergialla tehdään linja, niin sanottu vammalinja keuhkolaskimokudosten ympärille. Näin alue, josta eteisvärinäkohtaukset lähtevät liikkeelle ja lisälyönnit saavat alkunsa, eristetään muusta kudoksesta. Katetriablaatio on hoito, mikä auttaa parhaiten eteisvärinäkohtausten uusimisessa. Hoidosta avun saa kaksi potilasta kolmesta, joilla on kohtauksittaista eteisvärinää.

Aivoinfarktin vaara

Ongelmallisinta eteisvärinässä on aivoinfarktin vaara. Eteisvärinä aiheuttaa noin 20 prosenttia aivoinfarkteista. Osuus on suurempi iäkkäällä ihmisellä ja riippuu myös muista sairauksista. Korkea ikä, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja muut valtimosairaudet lisäävät aivoinfarktin vaaraa eteisvärinäpotilaalla.

Yle Akuutti

– Osalla eteisvärinä voi olla oireeton eikä aiheuta mitään oireita. Ensimmäinen oire voi kuitenkin olla aivoinfarkti, mikä on se probleema potilaan kannalta, professori Juhani Airaksinen Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskuksesta kertoo.

– Ongelma on siinä, että kun eteiset värisevät, ne eivät supistu normaalisti ja veri lammikoituu. Sydämessä on eteiskorvakkeet eteisen reunalla, johon kertyy verta ja veri hyytyy. Pahimmillaan hyytymä lähtee liikkeelle esimerkiksi silloin, kun rytmi palautetaan normaaliksi ja eteiset alkavat supistua. Suorin tie kulkee aortan kautta aivovaltimoihin ja silloin valitettavasti seurauksena on aivoinfarkti.

– Tärkein asia eteisvärinäpotilaan hoidossa on nimenomaan aivoinfarktin ehkäisy ja siihen meillä on käytössä hyviä lääkkeitä, niin sanottuja antikoagulantteja, joilla veren hyytymistä ehkäistään ja sillä tavalla voidaan estää suurin osa aivoinfarkteista. Joissakin tapauksissa eteiskorvake voidaan tukkia tulpalla, joka ehkäisee aivoinfarktia yhtä lailla kuin lääkehoito, Airaksinen vielä lisää.

Ihmisen toiseksi paras rytmi

– Suurelle osalle ihmisistä rytmihäiriö muodostuu enemmän tai vähemmän pitkäaikaiseksi, eli eteisvärinä on se rytmi, jolla mennään eteenpäin. Se on se ihmisen toiseksi paras rytmi normaalin sinusrytmin jälkeen, Juhani Airaksinen kertoo.

Yle Akuutti

Nuorella keski-iällä urheilu on yksi vaaratekijä, joka lisää eteisvärinäriskiä. Kestävyysurheilijoilla, jotka harrastavat maratoneja ja liikuntaa on enemmän eteisvärinää kuin niillä, jotka pelkästään löhöilevät sohvalla. Se on niitä harvoja haittavaikutuksia, mitä kestävyysurheilusta voi johtua, Airaksinen lisää.

Saman asian on huomannut Risto Lempinen. Puhuessaan omista rytmihäiriöistään muiden kanssa, on Lempinen törmännyt tuttavapiirissään useisiin henkilöihin, joilla on samoja ongelmia:

– Varsinkin tällaisilla, joiden on tullut urheiltua kilpa- tai kuntoilumielessä, eteisvärinä taitaa olla aika yleistä.

Risto Lempisen sydämessä ei ole vikaa eteisvärinän lisäksi, joten mies sai urheilulupansa takaisin. Eteisvärinää hoidetaan verenohennuslääkkeellä. Toinen lääke säännöstelee sykettä hieman matalammaksi.

Tällä hetkellä Risto Lempisen eteisvärinä on lähes jatkuvaa. Arjessa Lempinen ei sitä kuitenkaan huomaa millään tavalla.

– Ehkä nukkuessa tietyssä asennossa, mutta päivällä sitä ei tunne lainkaan. Kun mittaa verenpainetta ja pulssia, niin huomaa, että sinne tulee ylimääräisiä lyöntejä.

Lempinen on juossut maratoneja yli 30 kertaa ja Finlandia-hiihdon 17 vuotta peräkkäin. Nyt mies suunnistaa ja hiihtää talvella vähän lyhyempiä lenkkejä. Finlandia-hiihdon katsomossa tai mehuasemilla Lempinen on kuitenkin joka kerta. Mies on tyytyväinen. Sairaus ei haittaa elämää ja urheilla saa kuten ennenkin.

Urheiluun kannustaa myös professori Airaksinen:

– Täytyy elää normaalisti, urheilua ja liikuntaa ei kannata tämän takia jättää. Voi myös harrastaa kilpaurheilua.

Asiantuntija: JUHANI AIRAKSINEN, professori, Sydänkeskus, Tyks

Toimittaja: SINI SILVÀN