Hyppää pääsisältöön

Sairas ikävä kouluun

Keskustan koulussa Eurajoella on alkamassa ekaluokkalaisten matematiikan tunti. Ennen kuin oppitunti voi alkaa, otetaan videoyhteys yhteen luokan oppilaista. Daniel Jalonen käy koulua etäyhteyden avulla, koska infektioriski koulussa olisi hänelle liian suuri.

– Daniel on sairastanut leukemian kolme kertaa. Hänelle tehtiin kantasolusiirto toukokuussa ja hän ei voi infektioriskin vuoksi vielä täysipainoisesti osallistua koulu-opetukseen. Tämä etäyhteys mahdollisti sen, että Daniel pystyi elokuussa aloittamaan ensimmäisen luokan, selittää Danielin äiti Johanna Jalonen.

– Daniel osallistuu koulunkäyntiin siinä missä kaikki muutkin ekaluokkalaiset. Ainoa ero on, että hän on täällä fyysisesti kahden kilometrin päässä, Johanna Jalonen lisää.

Infektioriskin vuoksi Daniel ei voi olla tekemisissä vieraiden lasten kanssa. Oikeastaan hänellä ei ole lupa liikkua oikein missään, missä on muita ihmisiä. Käytännössä kiellettyjä ovat esimerkiksi kaupat, kirjasto, linja-autot, junat tai uimahalli. Käydessään katsomassa Danielin isoveljen jääkiekkopelejä, perhe istuu eri päässä katsomoa kuin muut katsojat. Ulkotapahtumiin perhe osallistuu siten, että pysyttelee erillään muista ihmisistä.

Yle Akuutti

Etäopetus on tärkeä henkireikä sairaalle lapselle ja hänen perheelleen.

– Daniel viittaa ja vastaa, kun saa vastausvuoron. Hän tekee tehtäviä, kun toiset tekevät tehtäviä. Paritehtäviä hän tekee äidin kanssa, mutta muuten pyritään, että hän osallistuisi niin paljon kuin mahdollista itsenäisesti opiskeluun ihan niin kuin muutkin, Johanna Jalonen selittää.

Koulu on tärkeä asia sairaudesta huolimatta

Tätä tarinaa Danielin koulunkäynnistä etänä ei ehkä kerrottaisi, ellei maskulaisella opettajalla Harri Mantilalla olisi käynyt niin huono tuuri. Kaksi hänen oppilastaan sairastui syöpään. Ensimmäisellä kerralla, 12 vuotta sitten, Mantila ei itsekään tiennyt mitä tehdä.

– Keskustelimme äidin kanssa sairastumisen jälkeen, miten koulunkäynti järjestetään, ja sanoin siinä sen enempää ajattelematta, että ei murehdita nyt koulunkäynnistä, vaan jäädään luokalle ja sitten kun hoidot on ohi, niin jatketaan taas siitä, Harri Mantila muistelee.

– En ymmärtänyt, kuinka paljosta kyseinen oppilas ja koko perhe joutuivat sairastumisen myötä luopumaan. Nyt olin ehdottanut heille, että oppilas luopuisi myös tutusta luokastaan, kavereistaan ja opettajastaan. Äiti suhtautui siihen kuin olisi vedetty taas yksi peruskivi jalkojen alta. Koulu on tärkeä asia perheen ja lasten elämää sairaudesta huolimatta.

Yle Akuutti

Tämän asian tiedostettuaan, Mantila alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Turun saaristossa oli onnistuneesti kokeilu etäopetusta vieraan kielen opiskelussa ja siitä syntyi ajatus etäopetuksen käyttämisestä myös kodin ja koulun välillä. Mantila loi oppilailleen reaaliaikaisen kuva- ja ääniyhteyden omaan koululuokkaan.

– Laitteistosta ja sen käytöstä tuli oppilaalleni portti ulkomaailmaan. Välituntisin oppilailla oli mahdollisuus keskustella keskenään. Näin koko luokka tiesi luokkakaverinsa kuulumiset ja voinnin. Reaaliaikainen tieto poisti myös mahdollisia pelkoja ja epäluuloja sairautta kohtaan, Mantila muistelee.

Maskun Kurittulan alakoulussa opettajana toimivan Mantilan omakohtaisista kokemuksista on nyt kasvanut kansallinen eSKO-hanke (eSKO = etäopetus sairaan lapsen koulunkäynnissä).

Etäyhteys säilyttää sairaan lapsen sosiaalisia suhteita

Etäopetuksen suurin ryhmä ovat syöpäsairaat lapset. Muita syitä, jotka katkaisevat suomalaislasten koulutien väliaikaisesti tai pysyvästi, ovat diabetes, reuma, aivokuume, infektiot, syömishäiriöt ja tapaturmat.

Jokainen etäopetustilanne on yksilöllinen. Se suunnitellaan aina yhteistyössä oman koulun, sairaalakoulun, perheen ja oppilaan kesken huomioiden sairauden aiheuttamat rajoitukset.

– Kouluun tulee ikävä. Pitkäaikaissairaat joutuvat olemaan eristyksissä muista kavereista, sosiaaliset suhteet perheellä on hurjan paljon pienemmät kuin normaalisti. Etäyhteydellä voidaan säilyttää niitä suhteita: lapsilla on edelleen kavereita ja he voivat edelleen jutella myös lasten juttuja, Harri Mantila kertoo.

Yle Akuutti

– Sairaiden oppilaiden pitäminen mukana luokkayhteisössä on tärkeää ja lopulta yksinkertaista. Tässä ei niinkään ole kyse siitä, saadaanko kaikki kirjat luettua ja tehtävät tehtyä ja opitaanko kaikki asiat. Se, että lapsella on paikka sosiaalisessa ympäristössään, on ylivoimaisesti tärkein asia, Mantila vielä korostaa.

Sairauden mukana myötäeläminen on kasvattavaa koko luokalle

Mantila ei voi kyllin korostaa, kuinka opettavaista sairaan lapsen etäopetus on luokan muille lapsille. Heidän pelkonsa ja ennakkoluulonsa hälvenevät etäyhteyden ansiosta, kun he saavat myötäelää sairaan ystävänsä ylä- ja alamäissä.

– Kyllä se on hurjan kasvattava kokemus. Se on osoitus siitä, että kaikki ei aina menekään helposti ja elämässä voi tulla hankalia tilanteita vastaan. Hoidot saattavat aiheuttaa fyysisiä muutoksia, kuten hiustenlähtöä ja turvotusta, mutta etäyhteyden myötä nämä muutokset eivät tule yllätyksenä muulle luokalle. Pelot ja ennakkoluulot hälvenevät.

- Vakava sairastuminen huolestuttaa myös luokkakavereita. Säännöllisen yhteydenpidon avulla oppilaat tietävät paremmin, mitä sairastuneelle kuuluu, Mantila painottaa.

Harri Mantila kehottaa sairaiden lasten perheitä ottamaan itseensä yhteyttä rohkeasti. Hän on luvannut neuvoa tai lähteä paikan päälle auttamaan.

– Koska opetus ei ole teknisesti hirvittävän hankalaa, uskon, että opetus saadaan aina järjestettyä. Rahasta tämä ei ole ollut koskaan kiinni missään koululla, Mantila korostaa.

Daniel aloittaa koulunkäynnin luokassa hiihtoloman jälkeen

Yle Akuutti

– Pitkäaikaissairaille lapsille on hirveän tärkeää, että on edes yksi normaali asia heidän elämässään. Se on heille henkireikä, että he kerrankin ovat ihan samanlaisia kuin muut. Heillä on samat velvollisuudet ja samalla tavalla läksyjä kuin muilla. Se on heille tosi tärkeä juttu, Danielin äiti Johanna Jalonen painottaa.

– Danielilla ei ole varsinaisesti tässä viiden vuoden sairastelujen aikana ehtinyt syntyä kaverisuhteita ja siksi on hirveän tärkeää, että me nähdään kavereita edes netin välityksellä. Daniel oppii tuntemaan luokkakavereita nimeltä ja että jokainen on oma persoonansa siellä. On hirveän tärkeää, että kun Daniel aikanaan menee kouluun, hän tuntee jo luokkakavereitaan, Danielin äiti Johanna lisää.

Danielin ja hänen perheensä kokemukset etäkoulusta ovat positiivisia, mutta he silti odottavat innolla, että Daniel pääsee pian aloittamaan koulunkäynnin luokassa. Näillä näkymin näin käy jo hiihtoloman jälkeen. Uusi arki aloitetaan pehmeästi; aluksi Daniel käy koulussa päivän kaksi viikossa.

Yle Akuutti

– Etäkoulu on lapsille välivaihe. Danielkin toivottavasti nyt helmikuun lopulla pääsee aloittamaan koulun ihan oikeasti tuolla omassa luokassa, omassa pulpetissa, toisten lasten joukossa – ihan niin kuin kaikki ikäisensä, Johanna Jalonen hymyilee.

Lue lisää etäopetuksesta

> Sairaanakin selviää koulusta – Etäopetus erityistilanteissa
> EKO – Etäopetuksen koordinointihanke

Kysy etäopetuksesta

Harri Mantila

luokanopettaja, hankekoordinaattori

sähköposti: harri.mantila@masku.fi

puhelin: 041 4352245

asiantuntija: HARRI MANTILA, luokanopettaja, hankekoordinaattori, eSKO-hanke


Toimittaja: TIIA NURMILAAKSO

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 21.12.2015