Hyppää pääsisältöön

Hande, Pedro, Mauri Antero ja Ismo kolmesti sekä Liisa Akimof sensuroimattomina

Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan toisessa julkaisussa julkaistaan kolme katsojien äänestämää suosikkia: Tuomari Nurmio, Pedro Hietanen ja peräti kolme haastattelua Ismo Alangolta. Toimituksen valinnat kakkoskierrokselle ovat Pedron pitkäaikainen taistelupari MA Numminen sekä äijärintaman rikkova, tärkeimpiin naisrockareihimme kuuluva Liisa Akimof.

Toisen julkaisuerän haastatteluja on kuvattu neljään eri dokumenttisarjaan. Pedro Hietasta haastattelin suomalaisen rockin syntyä ja sen läpimurtoa käsitelleeseen Olet Paha -sarjaan, Tuomari Nurmiota ja sekä Nummista 1970-luvun loppua tutkailleeseen Kuka mitä häh? -sarjaan ja Liisa Akimofia 1980-lukuun keskittyneeseen Kunnian kentät -sarjaan.
Ismo Alanko tentattiin sekä Kuka mitä Häh? että Kunnian kentät sarjoihin ja vielä lisäksi 1990 -luvun summanneeseen Hyvää yötä ja huomenta -sarjaan.

Tuomari Nurmio oli pari vuotta ennen haastattelua päättänyt lähes viiden vuoden tauon musiikintekemisestä ja kuvausten aikaan 1995 hän levytti lainakappaleista koostuvaa Karaokekuningas-levyä. Jälkeenpäin on helppo nähdä, että tuohon aikaan hän haki uutta suuntaa musiikkiinsa.

Tämä heijastui menneitä vuosia koskevan haastattelun tekemiseen niin, että Hande suhtautui asiaan periaatteessa positiivisesti, mutta käytännön tasolla yhteistä aikaa oli todella vaikea sopia. Hande halusi myös poikkeuksellisen tarkasti tietää kysymykset ja teemat ennalta.

Kun haastatteluaika saatiin lopulta sovittua, mies studiolle ja kamerat käymään, Hande oli tapansa mukaan teräväsanainen, mielipiteissään arkailematon ja suora.

Ismo Alanko on ainoa henkilö, jota haastattelin koko neljän rockdokumenttisarjan aikana useampaan kuin yhteen osaan. Syynä on Ismon uran pituus ja poikkeuksellisen merkittävät vaiheet: 1970-luvulla aloittanut Hassisen kone, sitä seurannut Sielun Veljet sekä 1990-luvun sooloura ja Ismo Alanko Säätiö. Ismo on hyvä tv-haastateltava. Vastaukset ovat harvoin pitkiä, hän menee suoraan asiaan. Kysymyksiä Ismo ei koskaan halunnut ennalta.

Toisen haastattelun alun kuvanauha on ikävä kyllä vaurioitunut ja se on korvattu still-kuvalla. Onneksi ääni on sentään pelastunut.

Viimeinen, syksyllä 1999 kuvattu haastattelu poikkeaa selvästi kahdesta. Ismo saapui studiolle lähes suoraan päiväkausien mittaiseksi venyneeltä hyvän ystävänsä polttariretkeltä. Toki tarkasti sovittuun aikaan. Tarkkasilmäiset huomaavat paitsi tavallista rouheamman ulkonäön, sen kuinka Ismo maistaa pari kertaa kermalikööriä tasoittaakseen oloaan.

Satoja haastatteluja antanut Ismo on myöhemmin muistellut tätä hieman haurasta haastattelua yhtenä uransa poikkeuksellisimmista mutta parhaista.

Pedro Hietasta olisi voinut haastatella mihin tahansa neljästä sarjasta, hänen uransa tanssimuusikosta, Sperm-ryhmän ja Wigwamin kautta MA Nummisen pariksi sekä levy-yhtiön tuotantopäälliköksi ja tuotajaksi on niin mittava. Loistavana tarinakertojana Pedro nousikin yhdeksi Olet paha -sarjan keskushenkilöistä.

Toimituksen valintana nostetaan esiin MA Numminen, joka paitsi mm. Gommina ja Pommina on Pedron vuosien työpari, myös yksi suomalaisen rockin keskeisimpiä vaikuttajia. Ilman Nummisen alkuvuosien underground -kokeiluja, Suomen Talvisota 1939-40 -yhtyettä, hänen panostaan Rauli Badding Somerjoen ja Love Recordsin taustalla koko suomalainen rock olisi täysin toisenlaista. Merkittävyytensä vuoksi Mauri Antero olikin yksi ensimmäisiä haastateltavia Kuka mitä häh? -sarjaan ja samaa haastattelua käytin myös Olet paha -sarjassa.

Tapansa mukaan huoliteltua kirjakieltä puhuvan Nummisen haastattelu viitoitti vahvasti molempien sarjojen suuntaa ja siitä ensimmäisen sarjan jälkeen käyttämättä jäänet materiaali innotti myöhemmin Olet paha sarjan tekoon.

Toinen toimituksen valinta Liisa Akimof on paitsi hieno muusikko ja lauluntekijä, myös osaltaan yksi keskeisimpiä henkilöitä koko neljän sarjan synnyssä.

Aloitimme hänen kanssaan neuvottelut Liisan ollessa Ylen Mediakomppanian pomo Kuka mitä häh? -sarjasta jo alkuvuodesta 1994. Pääsimme alustavaan sopimukseenkin, mutta Ylessä alettiin arvioida koko Mediakompanian asemaa uudestaan ja pattitilanne kesti kuukausia, eikä asia edennyt mihinkään.

Ehdimme jopa aloittaa neuvottelut MTV:n kanssa ja lopulta samana päivänä alkusyksystä 1994 sekä Yle että MTV kertoivat haluavansa sarjan. Tilanne oli kiusallinen, vaikka molemmat yhtiöt tiesivät missä mennään.

Päädyimme lopulta Yleen, jonka kanssa olimme neuvotelleet ensimmäisenä. Lisäksi MTV olisi halunnut tuottaa sarjan kylkeen viihteellisen nostalgiakonsertin, joka hieman arvellutti tekijäryhmäämme. Neljään sarjaan ja 14 osaan johtanut valinta Ylen hyväksi osoittautui oikeaksi.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.