Hyppää pääsisältöön

Hande, Pedro, Mauri Antero ja Ismo kolmesti sekä Liisa Akimof sensuroimattomina

Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan toisessa julkaisussa julkaistaan kolme katsojien äänestämää suosikkia: Tuomari Nurmio, Pedro Hietanen ja peräti kolme haastattelua Ismo Alangolta. Toimituksen valinnat kakkoskierrokselle ovat Pedron pitkäaikainen taistelupari MA Numminen sekä äijärintaman rikkova, tärkeimpiin naisrockareihimme kuuluva Liisa Akimof.

Toisen julkaisuerän haastatteluja on kuvattu neljään eri dokumenttisarjaan. Pedro Hietasta haastattelin suomalaisen rockin syntyä ja sen läpimurtoa käsitelleeseen Olet Paha -sarjaan, Tuomari Nurmiota ja sekä Nummista 1970-luvun loppua tutkailleeseen Kuka mitä häh? -sarjaan ja Liisa Akimofia 1980-lukuun keskittyneeseen Kunnian kentät -sarjaan.
Ismo Alanko tentattiin sekä Kuka mitä Häh? että Kunnian kentät sarjoihin ja vielä lisäksi 1990 -luvun summanneeseen Hyvää yötä ja huomenta -sarjaan.

Tuomari Nurmio oli pari vuotta ennen haastattelua päättänyt lähes viiden vuoden tauon musiikintekemisestä ja kuvausten aikaan 1995 hän levytti lainakappaleista koostuvaa Karaokekuningas-levyä. Jälkeenpäin on helppo nähdä, että tuohon aikaan hän haki uutta suuntaa musiikkiinsa.

Tämä heijastui menneitä vuosia koskevan haastattelun tekemiseen niin, että Hande suhtautui asiaan periaatteessa positiivisesti, mutta käytännön tasolla yhteistä aikaa oli todella vaikea sopia. Hande halusi myös poikkeuksellisen tarkasti tietää kysymykset ja teemat ennalta.

Kun haastatteluaika saatiin lopulta sovittua, mies studiolle ja kamerat käymään, Hande oli tapansa mukaan teräväsanainen, mielipiteissään arkailematon ja suora.

Ismo Alanko on ainoa henkilö, jota haastattelin koko neljän rockdokumenttisarjan aikana useampaan kuin yhteen osaan. Syynä on Ismon uran pituus ja poikkeuksellisen merkittävät vaiheet: 1970-luvulla aloittanut Hassisen kone, sitä seurannut Sielun Veljet sekä 1990-luvun sooloura ja Ismo Alanko Säätiö. Ismo on hyvä tv-haastateltava. Vastaukset ovat harvoin pitkiä, hän menee suoraan asiaan. Kysymyksiä Ismo ei koskaan halunnut ennalta.

Toisen haastattelun alun kuvanauha on ikävä kyllä vaurioitunut ja se on korvattu still-kuvalla. Onneksi ääni on sentään pelastunut.

Viimeinen, syksyllä 1999 kuvattu haastattelu poikkeaa selvästi kahdesta. Ismo saapui studiolle lähes suoraan päiväkausien mittaiseksi venyneeltä hyvän ystävänsä polttariretkeltä. Toki tarkasti sovittuun aikaan. Tarkkasilmäiset huomaavat paitsi tavallista rouheamman ulkonäön, sen kuinka Ismo maistaa pari kertaa kermalikööriä tasoittaakseen oloaan.

Satoja haastatteluja antanut Ismo on myöhemmin muistellut tätä hieman haurasta haastattelua yhtenä uransa poikkeuksellisimmista mutta parhaista.

Pedro Hietasta olisi voinut haastatella mihin tahansa neljästä sarjasta, hänen uransa tanssimuusikosta, Sperm-ryhmän ja Wigwamin kautta MA Nummisen pariksi sekä levy-yhtiön tuotantopäälliköksi ja tuotajaksi on niin mittava. Loistavana tarinakertojana Pedro nousikin yhdeksi Olet paha -sarjan keskushenkilöistä.

Toimituksen valintana nostetaan esiin MA Numminen, joka paitsi mm. Gommina ja Pommina on Pedron vuosien työpari, myös yksi suomalaisen rockin keskeisimpiä vaikuttajia. Ilman Nummisen alkuvuosien underground -kokeiluja, Suomen Talvisota 1939-40 -yhtyettä, hänen panostaan Rauli Badding Somerjoen ja Love Recordsin taustalla koko suomalainen rock olisi täysin toisenlaista. Merkittävyytensä vuoksi Mauri Antero olikin yksi ensimmäisiä haastateltavia Kuka mitä häh? -sarjaan ja samaa haastattelua käytin myös Olet paha -sarjassa.

Tapansa mukaan huoliteltua kirjakieltä puhuvan Nummisen haastattelu viitoitti vahvasti molempien sarjojen suuntaa ja siitä ensimmäisen sarjan jälkeen käyttämättä jäänet materiaali innotti myöhemmin Olet paha sarjan tekoon.

Toinen toimituksen valinta Liisa Akimof on paitsi hieno muusikko ja lauluntekijä, myös osaltaan yksi keskeisimpiä henkilöitä koko neljän sarjan synnyssä.

Aloitimme hänen kanssaan neuvottelut Liisan ollessa Ylen Mediakomppanian pomo Kuka mitä häh? -sarjasta jo alkuvuodesta 1994. Pääsimme alustavaan sopimukseenkin, mutta Ylessä alettiin arvioida koko Mediakompanian asemaa uudestaan ja pattitilanne kesti kuukausia, eikä asia edennyt mihinkään.

Ehdimme jopa aloittaa neuvottelut MTV:n kanssa ja lopulta samana päivänä alkusyksystä 1994 sekä Yle että MTV kertoivat haluavansa sarjan. Tilanne oli kiusallinen, vaikka molemmat yhtiöt tiesivät missä mennään.

Päädyimme lopulta Yleen, jonka kanssa olimme neuvotelleet ensimmäisenä. Lisäksi MTV olisi halunnut tuottaa sarjan kylkeen viihteellisen nostalgiakonsertin, joka hieman arvellutti tekijäryhmäämme. Neljään sarjaan ja 14 osaan johtanut valinta Ylen hyväksi osoittautui oikeaksi.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.