Hyppää pääsisältöön

Hande, Pedro, Mauri Antero ja Ismo kolmesti sekä Liisa Akimof sensuroimattomina

Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan toisessa julkaisussa julkaistaan kolme katsojien äänestämää suosikkia: Tuomari Nurmio, Pedro Hietanen ja peräti kolme haastattelua Ismo Alangolta. Toimituksen valinnat kakkoskierrokselle ovat Pedron pitkäaikainen taistelupari MA Numminen sekä äijärintaman rikkova, tärkeimpiin naisrockareihimme kuuluva Liisa Akimof.

Toisen julkaisuerän haastatteluja on kuvattu neljään eri dokumenttisarjaan. Pedro Hietasta haastattelin suomalaisen rockin syntyä ja sen läpimurtoa käsitelleeseen Olet Paha -sarjaan, Tuomari Nurmiota ja sekä Nummista 1970-luvun loppua tutkailleeseen Kuka mitä häh? -sarjaan ja Liisa Akimofia 1980-lukuun keskittyneeseen Kunnian kentät -sarjaan.
Ismo Alanko tentattiin sekä Kuka mitä Häh? että Kunnian kentät sarjoihin ja vielä lisäksi 1990 -luvun summanneeseen Hyvää yötä ja huomenta -sarjaan.

Tuomari Nurmio oli pari vuotta ennen haastattelua päättänyt lähes viiden vuoden tauon musiikintekemisestä ja kuvausten aikaan 1995 hän levytti lainakappaleista koostuvaa Karaokekuningas-levyä. Jälkeenpäin on helppo nähdä, että tuohon aikaan hän haki uutta suuntaa musiikkiinsa.

Tämä heijastui menneitä vuosia koskevan haastattelun tekemiseen niin, että Hande suhtautui asiaan periaatteessa positiivisesti, mutta käytännön tasolla yhteistä aikaa oli todella vaikea sopia. Hande halusi myös poikkeuksellisen tarkasti tietää kysymykset ja teemat ennalta.

Kun haastatteluaika saatiin lopulta sovittua, mies studiolle ja kamerat käymään, Hande oli tapansa mukaan teräväsanainen, mielipiteissään arkailematon ja suora.

Ismo Alanko on ainoa henkilö, jota haastattelin koko neljän rockdokumenttisarjan aikana useampaan kuin yhteen osaan. Syynä on Ismon uran pituus ja poikkeuksellisen merkittävät vaiheet: 1970-luvulla aloittanut Hassisen kone, sitä seurannut Sielun Veljet sekä 1990-luvun sooloura ja Ismo Alanko Säätiö. Ismo on hyvä tv-haastateltava. Vastaukset ovat harvoin pitkiä, hän menee suoraan asiaan. Kysymyksiä Ismo ei koskaan halunnut ennalta.

Toisen haastattelun alun kuvanauha on ikävä kyllä vaurioitunut ja se on korvattu still-kuvalla. Onneksi ääni on sentään pelastunut.

Viimeinen, syksyllä 1999 kuvattu haastattelu poikkeaa selvästi kahdesta. Ismo saapui studiolle lähes suoraan päiväkausien mittaiseksi venyneeltä hyvän ystävänsä polttariretkeltä. Toki tarkasti sovittuun aikaan. Tarkkasilmäiset huomaavat paitsi tavallista rouheamman ulkonäön, sen kuinka Ismo maistaa pari kertaa kermalikööriä tasoittaakseen oloaan.

Satoja haastatteluja antanut Ismo on myöhemmin muistellut tätä hieman haurasta haastattelua yhtenä uransa poikkeuksellisimmista mutta parhaista.

Pedro Hietasta olisi voinut haastatella mihin tahansa neljästä sarjasta, hänen uransa tanssimuusikosta, Sperm-ryhmän ja Wigwamin kautta MA Nummisen pariksi sekä levy-yhtiön tuotantopäälliköksi ja tuotajaksi on niin mittava. Loistavana tarinakertojana Pedro nousikin yhdeksi Olet paha -sarjan keskushenkilöistä.

Toimituksen valintana nostetaan esiin MA Numminen, joka paitsi mm. Gommina ja Pommina on Pedron vuosien työpari, myös yksi suomalaisen rockin keskeisimpiä vaikuttajia. Ilman Nummisen alkuvuosien underground -kokeiluja, Suomen Talvisota 1939-40 -yhtyettä, hänen panostaan Rauli Badding Somerjoen ja Love Recordsin taustalla koko suomalainen rock olisi täysin toisenlaista. Merkittävyytensä vuoksi Mauri Antero olikin yksi ensimmäisiä haastateltavia Kuka mitä häh? -sarjaan ja samaa haastattelua käytin myös Olet paha -sarjassa.

Tapansa mukaan huoliteltua kirjakieltä puhuvan Nummisen haastattelu viitoitti vahvasti molempien sarjojen suuntaa ja siitä ensimmäisen sarjan jälkeen käyttämättä jäänet materiaali innotti myöhemmin Olet paha sarjan tekoon.

Toinen toimituksen valinta Liisa Akimof on paitsi hieno muusikko ja lauluntekijä, myös osaltaan yksi keskeisimpiä henkilöitä koko neljän sarjan synnyssä.

Aloitimme hänen kanssaan neuvottelut Liisan ollessa Ylen Mediakomppanian pomo Kuka mitä häh? -sarjasta jo alkuvuodesta 1994. Pääsimme alustavaan sopimukseenkin, mutta Ylessä alettiin arvioida koko Mediakompanian asemaa uudestaan ja pattitilanne kesti kuukausia, eikä asia edennyt mihinkään.

Ehdimme jopa aloittaa neuvottelut MTV:n kanssa ja lopulta samana päivänä alkusyksystä 1994 sekä Yle että MTV kertoivat haluavansa sarjan. Tilanne oli kiusallinen, vaikka molemmat yhtiöt tiesivät missä mennään.

Päädyimme lopulta Yleen, jonka kanssa olimme neuvotelleet ensimmäisenä. Lisäksi MTV olisi halunnut tuottaa sarjan kylkeen viihteellisen nostalgiakonsertin, joka hieman arvellutti tekijäryhmäämme. Neljään sarjaan ja 14 osaan johtanut valinta Ylen hyväksi osoittautui oikeaksi.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?