Hyppää pääsisältöön

Hande, Pedro, Mauri Antero ja Ismo kolmesti sekä Liisa Akimof sensuroimattomina

Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan toisessa julkaisussa julkaistaan kolme katsojien äänestämää suosikkia: Tuomari Nurmio, Pedro Hietanen ja peräti kolme haastattelua Ismo Alangolta. Toimituksen valinnat kakkoskierrokselle ovat Pedron pitkäaikainen taistelupari MA Numminen sekä äijärintaman rikkova, tärkeimpiin naisrockareihimme kuuluva Liisa Akimof.

Toisen julkaisuerän haastatteluja on kuvattu neljään eri dokumenttisarjaan. Pedro Hietasta haastattelin suomalaisen rockin syntyä ja sen läpimurtoa käsitelleeseen Olet Paha -sarjaan, Tuomari Nurmiota ja sekä Nummista 1970-luvun loppua tutkailleeseen Kuka mitä häh? -sarjaan ja Liisa Akimofia 1980-lukuun keskittyneeseen Kunnian kentät -sarjaan.
Ismo Alanko tentattiin sekä Kuka mitä Häh? että Kunnian kentät sarjoihin ja vielä lisäksi 1990 -luvun summanneeseen Hyvää yötä ja huomenta -sarjaan.

Tuomari Nurmio oli pari vuotta ennen haastattelua päättänyt lähes viiden vuoden tauon musiikintekemisestä ja kuvausten aikaan 1995 hän levytti lainakappaleista koostuvaa Karaokekuningas-levyä. Jälkeenpäin on helppo nähdä, että tuohon aikaan hän haki uutta suuntaa musiikkiinsa.

Tämä heijastui menneitä vuosia koskevan haastattelun tekemiseen niin, että Hande suhtautui asiaan periaatteessa positiivisesti, mutta käytännön tasolla yhteistä aikaa oli todella vaikea sopia. Hande halusi myös poikkeuksellisen tarkasti tietää kysymykset ja teemat ennalta.

Kun haastatteluaika saatiin lopulta sovittua, mies studiolle ja kamerat käymään, Hande oli tapansa mukaan teräväsanainen, mielipiteissään arkailematon ja suora.

Ismo Alanko on ainoa henkilö, jota haastattelin koko neljän rockdokumenttisarjan aikana useampaan kuin yhteen osaan. Syynä on Ismon uran pituus ja poikkeuksellisen merkittävät vaiheet: 1970-luvulla aloittanut Hassisen kone, sitä seurannut Sielun Veljet sekä 1990-luvun sooloura ja Ismo Alanko Säätiö. Ismo on hyvä tv-haastateltava. Vastaukset ovat harvoin pitkiä, hän menee suoraan asiaan. Kysymyksiä Ismo ei koskaan halunnut ennalta.

Toisen haastattelun alun kuvanauha on ikävä kyllä vaurioitunut ja se on korvattu still-kuvalla. Onneksi ääni on sentään pelastunut.

Viimeinen, syksyllä 1999 kuvattu haastattelu poikkeaa selvästi kahdesta. Ismo saapui studiolle lähes suoraan päiväkausien mittaiseksi venyneeltä hyvän ystävänsä polttariretkeltä. Toki tarkasti sovittuun aikaan. Tarkkasilmäiset huomaavat paitsi tavallista rouheamman ulkonäön, sen kuinka Ismo maistaa pari kertaa kermalikööriä tasoittaakseen oloaan.

Satoja haastatteluja antanut Ismo on myöhemmin muistellut tätä hieman haurasta haastattelua yhtenä uransa poikkeuksellisimmista mutta parhaista.

Pedro Hietasta olisi voinut haastatella mihin tahansa neljästä sarjasta, hänen uransa tanssimuusikosta, Sperm-ryhmän ja Wigwamin kautta MA Nummisen pariksi sekä levy-yhtiön tuotantopäälliköksi ja tuotajaksi on niin mittava. Loistavana tarinakertojana Pedro nousikin yhdeksi Olet paha -sarjan keskushenkilöistä.

Toimituksen valintana nostetaan esiin MA Numminen, joka paitsi mm. Gommina ja Pommina on Pedron vuosien työpari, myös yksi suomalaisen rockin keskeisimpiä vaikuttajia. Ilman Nummisen alkuvuosien underground -kokeiluja, Suomen Talvisota 1939-40 -yhtyettä, hänen panostaan Rauli Badding Somerjoen ja Love Recordsin taustalla koko suomalainen rock olisi täysin toisenlaista. Merkittävyytensä vuoksi Mauri Antero olikin yksi ensimmäisiä haastateltavia Kuka mitä häh? -sarjaan ja samaa haastattelua käytin myös Olet paha -sarjassa.

Tapansa mukaan huoliteltua kirjakieltä puhuvan Nummisen haastattelu viitoitti vahvasti molempien sarjojen suuntaa ja siitä ensimmäisen sarjan jälkeen käyttämättä jäänet materiaali innotti myöhemmin Olet paha sarjan tekoon.

Toinen toimituksen valinta Liisa Akimof on paitsi hieno muusikko ja lauluntekijä, myös osaltaan yksi keskeisimpiä henkilöitä koko neljän sarjan synnyssä.

Aloitimme hänen kanssaan neuvottelut Liisan ollessa Ylen Mediakomppanian pomo Kuka mitä häh? -sarjasta jo alkuvuodesta 1994. Pääsimme alustavaan sopimukseenkin, mutta Ylessä alettiin arvioida koko Mediakompanian asemaa uudestaan ja pattitilanne kesti kuukausia, eikä asia edennyt mihinkään.

Ehdimme jopa aloittaa neuvottelut MTV:n kanssa ja lopulta samana päivänä alkusyksystä 1994 sekä Yle että MTV kertoivat haluavansa sarjan. Tilanne oli kiusallinen, vaikka molemmat yhtiöt tiesivät missä mennään.

Päädyimme lopulta Yleen, jonka kanssa olimme neuvotelleet ensimmäisenä. Lisäksi MTV olisi halunnut tuottaa sarjan kylkeen viihteellisen nostalgiakonsertin, joka hieman arvellutti tekijäryhmäämme. Neljään sarjaan ja 14 osaan johtanut valinta Ylen hyväksi osoittautui oikeaksi.

Teksti: Axa Sorjanen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.