Heidi Sommar
Yle
Freudilainen lipsahdus, kompleksit, torjunta, tiedostamaton… Sata vuotta vanhat termit vaikuttavat kielessämme ja freudilainen ajattelu läpäisee yhä niin taidetta kuin tiedettäkin. Mutta millainen mies Sigmund Freud oli ja miten psykoanalyysi sai alkunsa?
Museoksi muutetun lontoolaisen asunnon alakerrasta löytyy sohva, jolla psykoanalyysi syntyi (ks. yllä oleva video). Samaisessa asunnossa Sigmund Freud (1856–1939) vietti viimeisen elinvuotensa paettuaan perheineen ja tavaroineen Itävallasta natsi-Saksan miehitystä.
Freud-museon tutkimusjohtaja Michael Molnar kuvailee Freudia suunnattoman määrätietoiseksi ihmiseksi, jolla oli valtava älyllinen kunnianhimo. Hän kertoo Freudin sanoneen, että suurin syy kunnianhimoon oli juutalaisuus, jonka takia hän tunsi itsensä aina ulkopuoliseksi. Ja ulkopuolisuus teki hänestä erittäin itsenäisen ajattelijan, joka kykeni luomaan jotain poikkeuksellista.
Sigmund (alun perin Sigismund), Freud syntyi vuonna 1856 Freidergissa Itävallassa (nykyään Příbor, Tšekki) juutalaiseen perheeseen. Hän pärjäsi hyvin koulussa ja oli innokas lukija, vaikka isä olikin julistanut, ettei pojasta tulisi mitään.
Yliopisto-opintonsa Freud aloitti oikeustieteen parissa, mutta siirtyi sitten lääketieteeseen ja erikoistui neurologiaan. Lääketieteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1881. Kiinnostus psykologiaan syttyi mm. ranskalaisen neurologin Jean-Martin Charcotin myötä. Hänen työhönsä ja luentoihinsa Freud perehtyi opintomatkallaan Pariisissa.
Freud avioitui Martha Bernaysin kanssa vuonna 1886 ja heille syntyi kuusi lasta. Nuorimmainen Anna seurasi myöhemmin isänsä jalanjälkiä ja hänestä tuli huomattava psykoanalyytikko.
Oma vastaanotto ja psykoanalyysin synty
Oman vastaanottonsa ja hysteria-potilaiden hoidon myötä Freud jatkoi oman psykologisen teoriansa kehittelyä. Hän paneutui työhönsä valtavalla intensiteetillä. Parhaimmillaan hän otti vastaan potilaita kymmenen tuntia päivässä. Sen jälkeen hän teki vielä kirjallista työtä myöhään yöhön. Freud itse sanoikin, ettei hän ole nero vaan ahkera.
Freud oli alkuun kiinnostunut hypnoosista, mutta huomasi sitten potilaan vapaan assosioinnin olevan tehokkaampaa. Kuuntelemisesta tuli enemmän kuin taito, siitä tuli metodi.
Freudin havaitessa potilaidensa vastustuksen, syntyi torjunnan käsite. Freud myös ymmärsi, että pelkkä puhuminen ei riitä vaan tarvitaan läpityöskentely. Tärkeäksi käsitteeksi nousi transferenssi eli tunteensiirto, jolla tarkoitetaan tunteen tiedostumatonta uudelleenkohdistumista toiseen yksilöön, eli terapeuttiin. Freud piti tätä ensin haitallisena lieveilmiönä, mutta huomasi myöhemmin sen auttavan menneiden ihmissuhteista kumpuavien ristiriitojen työstämistä.
Freudin isä kuoli 1896 ja Freud hämmästyi järkytyksensä voimakkuudesta. Osittain sen vuoksi hän alkoi analysoimaan itseään ja käytti aineistona uniaan. Neljä vuotta myöhemmin Freud julkaisi tulevan klassikkonsa, itseanalyysille perustuvan Unien tulkinnan.
Psykiatri ja kirjailija Claes Andersson esitteli teosta ”Tuhat vuotta, sata kirjaa” –sarjassa kertoen, että Freudin mukaan unissa ilmenevät ihmisen salatut toiveet ja pelot ja niitä tutkimalla voidaan päästä käsiksi tiedostumattomaan. Kirjan lopussa Freud esittelee psykoanalyysin perusteet.
Tiedostamatonta tavoittamassa
Psykoanalyysista muodostui teoria ja hoitomuoto. Sen keskeinen piirre on oppi piilotajuisesta, tiedostamattomasta sielunelämästä. Freudille tiedostamaton ei tarkoittanut vain puuttuvaa tietoisuutta vaan toista erilaista tajunnan muotoa.
Psykiatrisia sairauksia pidettiin 1800-luvun lopulla fysiologisina rappeutumisilmiöinä, mutta Freud, joka oli laaja-alaisesti kiinnostunut ihmisestä, ammensi vaikutteita mm. antiikin filosofiasta, jossa mieli ja ruumis nähtiin erottamattomina.
Tiedostamaton oli 1800-luvun muotitermi.
Romantiikan ajan runoilijat, kuten Goethe ja Schiller puolestaan innoittivat Freudia unien tutkimiseen. Myöskään tiedostamaton ei ollut Freudin keksintöä, vaan siihen vaikuttivat niin filosofi Schopenhauer kuin kirjailija Dostojevski. 1800-luvun taiteilijoita kiehtoi tiedostamattoman hyödyntäminen luomistyössään ja taidehistorioitsija Riikka Stewen toteaakin Freudista kertovassa radiosarjassa, että tiedostamaton oli 1800-luvun muotitermi.
Freudin teorioita on kritisoitu niin epätieteellisyydestä kuin liiallisesta seksuaalisuuden korostamisesta. Freudia on ymmärretty myös paljon väärin, toteaa radiosarjassa haastateltu psykoanalyytikko Elina Reenkola-Mäenpää. Psykologian tohtori Kirsti Lonka muistuttaa, että Freud eli vuosisadalla, jossa seksi oli tabu ja siksi hänen potilaidensa ongelmat liittyivät usein tukahdutettuun seksuaalisuuteen.
Radio-ohjelmassa todetaan, että Freudin ansiota oli, että hän tarttui hämärään runolliseen käsitteistöön, selkeytti sitä, ja teki siitä analyyttisen syvyyspsykologian perustan. Freudin tärkeimpiä anteja psykologialle on ihmisen tietoisen ja varsinkin tiedostamattoman fantasiamaailman osoittaminen.
Psykoanalyysi levisi maailmalle mm. Freudin luona vierailleiden psykiatrien myötä. Vuonna 1909 Freud ja Carl G. Jung kutsuttiin Yhdysvaltoihin esitelmöimään ja vuotta myöhemmin perustettiin kansainvälinen psykoanalyyttinen yhdistys. Jo Freudin aikana psykoanalyysin kannattajien keskuudessa alkoi syntyä useampia koulukuntia, joiden näkemykset poikkesivat toisistaan.
Vaikka osa Freudin ideoista ja teorioista on sittemmin hylätty tai muuttanut muotoaan, teki hän lähtemättömän vaikutuksen koko psykologian kehitykseen ja hänen oppejaan hyödynnetään ja uudelleen tulkitaan yhä tänäkin päivänä.
Freudilaista taidetta
Freudin vaikutuksiin länsimaisessa kulttuurissa voi törmätä kaikkialla, kuten taiteessa, kirjallisuudessa ja elokuvissa. Taidehistorioitsija Stewen valottaa Freudin vaikutusta myös taiteentutkimukseen. Hänen mukaansa yhä tänäkin päivänä edistyksellisin länsimainen taiteentutkimus on psykoanalyyttisen käsitteistön leimaamaa.
Psykoanalyyttinen teoria on vaikuttanut siihen, miten ymmärrämme merkitsevyyttä taiteessa ja antanut keinoja puhua merkityksistä.
Katso myös
- Sigmund Freud (fi.wikipedia.org)
- Psykoanalyysi (fi.wikipedia.org)
- Defenssimekanismit (fi.wikipedia.org)
- Transferenssi (fi.wikipedia.org)
- Unissa taistelevat pelot ja toiveet (tiede.fi)
