Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Testissä kaupan mustikkakeitot: Isoja makueroja

Kolme kovaa maisteli sokkona kaupan mustikkakeittoja. Makuerot olivat yllättävän suuria, vaikka testin keitoissa oli mustikkaa ja lisättyä sokeria suunnilleen saman verran. Testikeitot sisälsivät vaihtelevan määrän lisäaineita ja aromeja.

Testaajina oli kolme elintarvikekemian opiskelijaa Helsingin yliopistosta: Sini Vertainen, Kaisu Mälkiä ja Jenna Helkama. Mustikkakeitot olivat ennestään tuttuja:

- Lääkäri-isäni on aina suositellut mustikkakeittoa moneen vaivaan, niin flunssaan kuin vatsatautiinkin, Jenna Helkama kertoi.

Testiin valittiin sokerilla makeutettuja peruskeittoja: Tarhurin (Marli), Södergren (Lidl), Rainbow, Valio, ProViva ja Pirkka. Testituotteet olivat yhden litran tai kilon pakkauksissa.

Tummia ”sattumia”

Keitoista tummemman sävyisiä olivat Södergården, Valio ja Pirkka.


- Mustikka on tumma marja, joten tummempi väri houkuttelee keitossakin enemmän, Kaisu Mälkiä sanoi.

Nämä naiset arvostivat mustikkasopan ”sattumia” eli siemeniä ja kuoripaloja.

- ”Sattumista” tulee kotitekoisempi ja luonnollisempi fiilis, Sini mietti.

Mustikka- vai sokerikeitto?

Keittojen marjapitoisuus vaihteli 9 ja 11 prosentin välillä. Marjapitoisuus lasketaan tuotteen painosta. Kilon pakkauksessa 10 prosenttia tekee 100 grammaa eli vajaat puolitoista desilitraa mustikoita.

Sattumista tulee kotitekoisempi ja luonnollisempi fiilis...

Lisättyä sokeria oli kaikissa testin keitoissa suunnilleen saman verran kuin mustikkaa, kymmenisen prosenttia painosta. Näin kilon purkissa on lisättyä sokeria 1,2 desilitraa.

Pektiini saattaa lisätä makeuden tuntua

Testikeitoissa oli vaihteleva määrä lisäaineita ja lisättyjä aromeja. Valion ja Marlin Tarhurin pakkauksissa mainostettiin säilöntäaineettomuutta - mutta ei säilöntäainetta ProVivassa tai Pirkassakaan ollut. Eniten e-koodillisia lisäaineita oli Rainbow'n sopassa.

Elintarvikekemian opiskelijat ovat harjaantuneempia maistelijoita kuin maallikot, joten joillekin mauille löytyi selitys pakkauksista:

- Tarhurin ja Södergårdenin keitoissa oli sakeuttamisainetta, pektiiniä, rakennetta antamassa. Se ehkä selittää, miksi maistoin ne niin makeina, Jenna pohti.

Osaisin itse keittää paremman - tai ainakin mummo osaisi.

Pirkka oli testatuista keitoista ainoa, joka säilyy avaamattomana huoneenlämmössä. Muut testin keitot löytyvät kaupassa kylmähyllystä.

Pensasmustikkaa ei testin keittoihin ole kätketty. Kaikki valmistajat kertoivat käyttävänsä vain metsämustikkaa. Testikeittojen mustikat kasvavat eri puolilla Pohjoismaita ja muuta Eurooppaa.

Mustikkaisin Valio

Valio onnistui tekemään pienimmällä mustikkamäärällä maistuvinta keittoa. Pirkka jäi testissä kakkoseksi, mutta hinnan ja maun suhde oli kohdillaan.

Hinnat ovat tammikuulta 2014. Muun muassa virvoitusjuomaveron korotus nostaa hintoja jonkun verran.

Kaisu antoi Valion keitolle 4,5 pistettä:

- Ei se kuitenkaan ihan vitosta saa, koska uskon, että osaisin itse keittää paremman - tai ainakin mummo osaisi!

Testin tulokset

Tuote Pisteet Hinta / litra
Valio 4,2 2,19 e
Pirkka 3,7 1,75 e
Södergården 2,5 1,55 e
Pro Viva 1,8 2,55 e
Rainbow 1,8 1,83 e
Tarhurin 1,3 2,20 e

Tuotteiden plussat ja miinukset

Tarhurin

Ainesosat: Vesi, soseutettu mustikka, sokeri, sakeuttamisaineet (muunneltu tärkkelys ja pektiini E440), mustikkatäysmehu tiivisteestä, happamuudensäätöaine (sitruunahappo E330), C-vitamiini. Mustikkaa 10% painosta.
Valmistaja: Mehukolmio Oy, Suomi.
Mustikoiden alkuperämaa: Vaihtelee satokausittain: Skandinaviasta tai Euroopasta. Vuoden 2014 alussa mustikkaraaka-aine tuli Puolasta.

+ keitossa ”sattumia” jonkun verran

- keinotekoinen maku
- liian makea
- värisävy vaaleahko
- haju makea eikä kovin mustikkainen

Södergården

Ainesosat: Vesi, sokeri, mustikkasose, sakeuttamisaineet (muunnettu tärkkelys ja pektiini E440), mustikkatäysmehu tiivisteestä, happamuudensäätöaine (sitruunahappo E330), säilöntäaine (kaliumsorbaatti E202), C-vitamiin. Mustikkaa 10% painosta
Valmistaja: Mehukolmio Oy, Suomi
Mustikoiden alkuperämaa: Vaihtelee satokausittain: Skandinaviasta tai Euroopasta. Vuoden 2014 alussa mustikkaraaka-aine tuli Puolasta

+ ”sattumia” löytyy
+ marjaisa maku
+ värisävy tumma
+ ei liian makea (yksi testaaja)

- hiukan liian kirpeä (yksi testaaja)
- liian makea tuoksu ja maku (yksi testaaja)

Rainbow

Ainesosat: Vesi, sokeri, tiivisteestä valmistettu mustikkatäysmehu, mustikkasose, sakeuttamisaineet (hydroksipropyyliditärkkelysfosfaatti E 1442, guarkumi E 412), väri (antosyaani E 163), happamuudensäätöaine (sitruunahappo E 330), aromi, C-vitamiini, säilöntäaine (kaliumsorbaatti E 202). Mustikkaa 11% painosta. S-ryhmä kertoo aromin olevan luontaista mustikka-aromia.
Valmistaja: VIP Juicemaker, Suomi.
Mustikoiden alkuperämaa: Suomi 80%, Ruotsi 20%, vaihtelee saatavuuden mukaan.

- ”sattumat” puuttuvat, tuo makuunkin keinotekoisuutta
- liian makea, ei erityisen mustikkainen maku
- tuoksu ja maku omenaisia (yksi testaaja)
- haju hiukan pistävä
- värisävy vaaleahko (vaikka sisältää ainoana testikeittona lisättyä väriä)

Valio

Ainesosat: Vesi, sokeri, pakastettu mustikka, sakeuttamisaineet (guarkumi E412, muunnettu maissitärkkelys), happamuudensäätöaine (sitruunahappo E330), C-vitamiini. Mustikkaa 9 % painosta.
Valmistaja: Valio, Suomi.
Mustikoiden alkuperämaa: Suomi aina, kun kotimainen sato riittää (alkuvuonna 2014 mustikat Suomesta). Huonoina satovuosina täydennystä Ruotsin Lapista, Venäjän Karjalasta tai Baltiasta.

+ sopivasti tai vain vähän liian makea
+ maku luonnollinen, mustikkainen
+ värisävy tumma
+ ”sattumia” jonkun verran

- ”sattumia” voisi olla enemmänkin
- mieto tuoksu
- pintaan muodostuu ohutta vaahtoa

ProViva

Ainesosat: Vesi, mustikka, sokeri, kaurajauho (0,65 %), modifioitu perunatärkkelys, sakeuttamisaine (guarkumi E412), C-vitamiini, happamuudensäätöaine (sitruunahappo E330), ohramallasjauho (0,03 %), Lactobacillus plantarum 299v -hapate. Mustikkaa 10 % painosta.
Valmistaja: Österlenmejeriet, Ruotsi.
Mustikoiden alkuperämaa: Eri Euroopan maat (valmistaja kertoo kriteerikseen: poimijoilla hyvät työolot)

+ ”sattumia” jonkun verran

- värisävy vaaleahko
- maku hapan, ei mustikkainen, muista erottuva sivumaku
- haju ei kovin mustikkainen
- rakenne hiukan liian juokseva

Pirkka

Ainesosat: Vesi, mustikkasose (10 %), sokeri, sakeuttamisaine (muunnettu perunatärkkelys), happamuudensäätöaine (sitruunahappo E 330), C-vitamiini, aromi. Mustikkaa 10 % painosta. Ruokakesko kertoo aromin olevan sekä luontaista että luontaisen kaltaista.
Valmistusmaa: Ruotsi (Ruokakesko ei kerro valmistajaa)
Mustikoiden alkuperämaa: Suomi, Ruotsi ja Baltia.

+ ”sattumia” mukavasti, erottuvat selvimmin
+ mustikkainen haju
+ täyteläinen maku
+ värisävy tumma

- liian makea (yksi testaaja)
- mieto tuoksu

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.