Hyppää pääsisältöön

Ben Furman kyseenalaistaa psykoanalyysin hyödyt

Psykiatri Ben Furman on tunnettu arvosteluistaan psykoanalyysia ja pitkiä terapioita kohtaan. Mirja Pyykön haastattelussa hän kertoo kriittisestä suhtautumisestaan Sigmund Freudin kehittämään psykoanalyysiin ja tarjoaa vaihtoehtoisen näkemyksen mielenterveysongelmiin ja niistä paranemiseen. Ohjelmassa kuullaan myös terapiassa käyneiden sekä muulla tavoin selvinneiden kertomuksia.

Tietolaatikko

Furman veti YLE TV1:ssä 1998–2006 omalla nimellään esitettyä keskusteluohjelmaa. Syyskuussa 2009 hän alkoi juontaa ohjelmaa Radioterapeutti Radio Suomessa.

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen terapian kouluttaja Ben Furman haluaisi sairausluokitusten ja analysoinnin sijaan nähdä ihmisten aktivointia ja rohkaista heitä uneksimaan paremmasta tulevaisuudesta. Hän itse puhuu positiivisen ajattelun voimasta ja uskoo ihmisen parantamiseen hänen vahvuuksistaan käsin.

Kun psykoanalyysissa katsotaan ja läpikäydään ihmisen kokemia kärsimyksiä, haluaisi Furman mieluummin lähestyä asiaa sen kautta, mitä positiivista niistä on kaikesta huolimatta seurannut ja mitä vahvuuksia ihminen niiden ansiosta saanut.

Siinä missä psykoanalyysi korostaa lapsuuden merkitystä, haluaa Furman nimenomaan haastaa "myytin, jonka mukaan lapsuus määrittelee loppuelämämme".

Furman kritisoi psykoanalyysia uskontomaisuudesta, joka tekee sen arvostelun vaikeaksi. Lisäksi kritiikki kääntyy usein kritisoijaa vastaan, sillä hän joutuu psykologisoinnin kohteeksi. Furmania on epäilty mm. kykenemättömäksi pitkäaikaisin sidoksiin ja siksi vastustavan pitkiä terapiasuhteita.

Pitkien terapioiden lisäksi Furman on kritisoinut lääkehoitoa. Mitä jos masennus ei olisikaan sairaus, jota vastaan pitää taistella vaan normaali reaktio suruun, menetyksiin ja elämänongelmiin? Hän uskoo asenteilla, yhteiskunnan sekä ihmisen omalla, olevan ratkaiseva vaikutus siihen millaisena masennus koetaan ja miten siitä selvitään.

Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten kokemuksia erilaisista hoidoista sekä omin neuvoin selviämisestä. Marja-Liisa kertoo pienen poikansa useita vuosia kestäneestä terapiasta, joka epäonnistui, koska tämä ei suostunut puhumaan terapeutille.

Taina kertoo ahdistuksestaan liittyen Tommy Hellstenin läheisriippuvuutta käsittelevään kirjaan "Virtahepo olohuoneessa". Kirjan luettuaan hän alkoi itsekin uskoa, että hän oli lapsena joutunut insestin uhriksi.

Gun kertoo omasta kriisistään ja kuinka on selvinnyt siitä ilman ammattiauttajia, vain puhumalla ystäviensä kanssa ongelmistaan.

Lopuksi kuullaan Olli Lommin vaikuttava selviytymistarina. Hän oli yliperämiehenä Finn Baltic -aluksella sen joutuessa haaksirikkoon vuonna 1990. Olli jäi työtovereineen loukkuun uppoavaan laivaan useiksi tunneiksi ja oli varma kuolemastaan. Kahdeksan hukkui ja vain kaksi pelastui, Olli oli niistä toinen. Mutta elämä pelastumisen jälkeen tuntuikin erilaiselta ja tarvittiin apua, että kerran jo elämästään luopumaan valmistautunut mies pääsi takaisin sen makuun.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto