Hyppää pääsisältöön

Herrasmies ei selviydy haaksirikosta - vaikka sankari olisikin...

”Naiset ja lapset ensin” on lause, joka liitetään haaksirikkoihin ja laivaonnettomuuksiin. Mutta miten ketkä tällaisissa tilanteissa oikeasti selviävät?

Hieman yli sata vuotta sitten uppoamattomaksi uskottu valtameriristeilijä Titanic törmäsi jäävuoreen ja osoittautui kelluntakyvyltään tiiliskiven veroiseksi.

Tapahtumia laivalla ennen pinnan alle vajoamista on pidetty malliesimerkkinä herrasmiesmäisestä käytöksestä katastrofitilanteessa. Etusijan pelastusveneisiin mentäessä saivat naiset ja lapset ja niinpä heistä selviytyi hengissä peräti 70 prosenttia, kun miehistä jäi eloon vain joka viides.

Mutta Titanic oli poikkeustapaus.

Ruotsalaistutkijat Mikael Elinder ja Oscar Erixson kävivät läpi 18 merionnettomuutta 1800-luvulta tähän päivään ja totesivat, että hengissä selvinneiden naisten määrä oli vain puolet pelastuneiden miesten määrästä.

Tosin naisten osuus selviäjistä on kasvanut 1900-luvulla, minkä tutkijat olettavat johtuvan naisen parantuneesta sosiaalisesta asemasta: nainenkin voi toimia eikä jäädä vain passiivisena odottamaan pelastajaansa.

Onnettomuuksissa suurimmat selviytymismahdollisuudet oli laivan henkilökunnalla

Onnettomuuksissa suurimmat selviytymismahdollisuudet oli laivan henkilökunnalla. Sen jälkeen parhaiten pärjäsivät hyväkuntoiset aikuiset.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka brittimiesten on oletettu olevan herrasmiesten mallikansaa, nimenomaan brittialusten onnettomuuksissa naisilla oli huonoimmat selviytymismahdollisuudet. Syy tähän ei tutkimuksessa selviä, kysymys saattaa olla sattumastakin.

Mutta miksi Titanic oli poikkeus naisten ja lasten pelastumisen osalta? Suurin merkitys oli laivan henkilökunnan toiminnalla. Kapteeni Edward J. Smith määräsi päästämään naiset ja lapset ensimmäisinä pelastusveneisiin ja miehistön jopa aseella uhaten valvomaan, että näin tapahtui.

Suurin osa herrasmiehistä ei itse selvinnyt

Herrasmiesmäisyys oli siis pakotettua, mutta se toimi. Suurin osa herrasmiehistä ei tosin itse selvinnyt.

Tutkijoiden mukaan varmin yksilön selviämiskonsti on se, millä ei ole paljon tekemistä kohteliaisuuden tai yhteisvastuun kanssa – eli jokainen pitäköön huolen itsestään.

Miten tämän päivän suomalainen selvityisi katastrofitilanteessa? Aiheesta enemmän Prisma Studiossa 18. helmikuuta, katsottavana tästä:

Kommentit
  • Venus on kuuma, hapokas ja tuulinen – Kuinka siellä voisi olla elämää?

    Venuksen paksu pilvipeitto kätkee alleen isoja yllätyksiä.

    Jos etsit hyvää lomakohdetta, ei Venus ole varmasti listalla ensimmäisenä. Silti siellä saattaa olla elämää, kuten tuore havainto sen pilvistä kertoo. Ainoa keino todistaa arvelut Venuksen kaasukehässä leijuvista mikrobeista on mennä katsomaan paikan päälle. Tehtävä tulee olemaan hyvin kiinnostava ja opettaa meille varmasti paljon pilviplaneetasta. Tämä siitä tiedetään nyt.

  • "On tehty paljon hyviä lääkkeitä hiirille" – Lääkkeiden kehitys on monivaiheista eikä aina riskejä vailla

    Suomessa lääkkeiden sääntely on kuitenkin maailman huippua.

    Koronalääkkeen etsintä on johtanut osittain hätiköityihin päätöksiin. Kun uutta lääkettä testataan, ei kaikkia haittavaikutuksia voi ennalta aavistaa. Suomessa lääkkeiden sääntely on onneksi kuitenkin maailman huippua. Silti esimerkiksi tutun parasetamolin vaikutusmekanismia ei tarkasti tunneta, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä yli sata vuotta.

  • Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

    Kuusi vastausta Elon Muskista ja hänen avaruusyhtiöstään.

    Miljardööri Elon Musk on huimilla visioillaan muuttanut avaruusalaa radikaalisti. Muskin avaruusyhtiön SpaceX:n lähitulevaisuus on hyvin kiinnostavaa aikaa jopa koko ihmiskunnan näkökulmasta: saammeko pikalinjan avaruuteen?