Hyppää pääsisältöön

Oppimisen haasteet - märkänä rättinä kasvoilla

oivi oppija hahmo
oivi oppija hahmo Kuva: Yle/ Jyrki Valkama Yle Oppiminen,opi ja oivalla

Vetkutteluko vaikeaa? Ehei! Näin helposti se sujuu.

Ensin tarvitaan juttu, joka pitäisi tehdä. ”Ihan todella todella pitäisi tehdä”. ”Tärkeä juttu - se on jo luvattu.” Sitten vain homman hoitamisen sijaan aloitetaan puolen tusinaa epäoleellista sijaistoimintaa, joiden parissa kuluu se aika, joka jutun tekemiseen oli varattu.

Sijaistoimintojen aatelia ovat ylihuolellinen eteisen ylälaatikoiden tai vessan siivoaminen, maustepurkkien täyttö, polkupyörän pesu, kalenterin osoitteiden ja puhelinnumeroiden päivittäminen, levyjen aakkostaminen ja vuoden päässä olevan matkan nähtävyyksiin tutustuminen netissä. Sitten on kaksi vaihtoehtoa a) juttua ei tehdä ollenkaan tai sitten b) se tehdään hampaat irvessä tuskan hiessä, rimaa hipoen armosta saadun lisäajan turvin.

Kysymys itselle: olisiko jutun voinut hoitaa toisin?

On koulukuntia, joiden mukaan vetkuttelussa positiivista on juuri yllämainittujen sijaistoimintojen aikaansaaminen. Puhelinnumerot ja levyt aakkostuvat. Laatikon pohjat puhdistuvat. Hinta, joka maksettavaksi tulee, on kuitenkin merkittävä: ahdistus, syyllisyys ja itsetunnon rippeiden siivoaminen kadulta… Ja se alkuperäinen juttu tuli huonosti hoidettua, jos ollenkaan.

Olen menestyksellisesti käyttänyt vetkuttelun selättämiseksi ystäväni kanssa ns. ”apinan raivo” -tekniikkaa kodin jo useasti lykätyn siivouksen yhteydessä. Sovimme puhelimessa, että apinan raivolla siivoaminen alkaa nyt ja loppuu kahden tunnin päästä. Kun sitten hurjistuneen gorillan tavoin taistelen lakanoiden vaihdon ja imurin kanssa, on mieleni oudon tyyni: joku jakaa nämä hikipisarat kanssani juuri nyt. Jaksan ajatella siivousurakkaa urheilusuorituksena, jopa joukkuelajina: Hei, me selvisimme!
Oletko sinäkin vetkuttelija? ja 10 tapaa olla oppimatta ovat Opi ja oivalla –sivuston ei niin kamalan vakavia materiaaleja kaikenikäisille oppijoille. Vinkkeihin voi lisätä omia suosikkejaan, hyväksi todettuja kikkoja ja näkökulmia. Tarkoituksena on rohkaista leikkimieliseen itsetutkiskeluun ja tuoda oivaltamisen iloa oppimiseen.

Hollantilaistaitelijat (Lernert Engelberts ja Sander Plug) ovat luoneet sarjan videoita, joissa vetkuttelijat kertovat elämästään

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Ota haltuun opiskelutekniikat! Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Kun löydät itsellesi oikeat opiskelutekniikat, oppiminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?