Hyppää pääsisältöön

Mindfulness - havainnoi tunteesi

Mistä onni löytyy? Kuva: Adam Bollenbacher, Stock.xchng
Mistä onni löytyy? Kuva: Adam Bollenbacher, Stock.xchng Kuva: Adam Bollenbacher, Stock.xchng. rauha

- Kehitysmaissa ketään ei kiinnosta mindfulness, vaan unelma paremmasta elämästä liittyy esimerkiksi polkupyörän omistamiseen. Länsimaissa meillä on jo kaikki materiaalinen hyvä; omakotitalon pihassa Volvo ja työelämässä arvostettu status, mutta olo ei ole parempi, sanoo mindfulness-ohjaaja Juho Leppiniemi.

Miksi emme ole onnellisia, vaikka meillä on jo kaikkea? Lisääkö esimerkiksi isompi asunto tai eksoottinen lomamatka onnea? Olemme harvoin tyytyväisiä siihen, mitä meillä on ja elämään jota nyt elämme.

- Yhteiskunnan viesti on, että onni löytyy tuolta jostain. Alle kolmikymppiset ovat harvoin kiinnostuneet mindfulnessista, koska he ajattelevat onnensa löytyvän esimerkiksi saavuttamattomasta työpaikasta tai parisuhteen vakiintumisesta, Juho kertoo.

Mindfulness tarkoittaa hyväksyvää tietoista läsnäoloa – elämä otetaan vastaan sellaisena kuin se on nyt.

- Mindfulnessin kautta tietoinen läsnäolo - kyky kokea asioita tarkemmin kehittyy. Miten kohtaamme elämämme hetkestä toiseen? Miten reagoin tilanteeseen tai tunteeseen? Mitä kehossa tapahtuu? Mitä tunteita tunnen? Missä tunteet tuntuvat? Mitä ajatuksia herää? Juho kertoo.

”Ihmisen perustilana onnellisuus”

Mindfulness ei lisää onnellisuutta, mutta auttaa olemaan levossa sen kanssa mitä elämässä milloinkin on.

- Onnelliseksi tulemiseen ei ylipäänsä kannata kauheasti keskittyä, koska pohtiessamme onnellisuuden löytämistä, teemme siitä usein ongelman, Juho naurahtaa.

Juhon mukaan mikään yksittäinen asia ei tee meitä onnellisiksi.

- Uskon että ihmisen perustila on onnellisuus.

Perusonnellisuudesta meidät erottaa kamppailu sitä vastaan mitä elämä on.
Emme hyväksy omia tunteitamme tai ympärillämme tapahtuvia asioita.

Mindfulnessin lähtökohtana on, että jo pelkästään asioiden näkeminen riittää. Muutoksen kaipuu on usein terve kyky huomata, mikä itselle on hyväksi. Ymmärtäessään keinot, joilla onnellisuutta on koettanut tavoitella, tulee automaattisesti kysyttyä löytyykö onni siten tai sieltä mistä on etsinyt.

- Mindfulness ei rohkaise passiivisuuteen, vaan päinvastoin auttaa meitä huomaamaan, mikä tekee itselle ja muille ihmisille hyvää, Juho sanoo.

- On jo aika pitkällä, jos ymmärtää tulevansa onnelliseksi jollain muulla tavalla kuin haalimalla tavaroita tai kiipeämällä menestyksen portaita. Kun näkee omat tarpeensa selkeästi, on mahdollisuus valita, Juho miettii.

Tunteen tunnistaminen on taito

Mindfulnessin mukaan kaikki tunteet tuntuvat jossakin päin kehoa.

- Läsnäolo kehossa eli kehotietoisuus on mindfulness-harjoitusten keskiössä. Se on kykyä aistia kehoa, olla ja levätä kehossa ja kehon aistimuksissa.

Mindfulness auttaa tunnistamaan omia tunteita. Mutta mitä tunteille pitäisi tehdä vai pitääkö niille tehdä mitään? Meillä on erilaisia strategioita käsitellä vaikeita tunteita - useimmiten tavoitteena on päästä niistä eroon. Juho Leppiniemi pohtii, että vaikeisiin tunteisiin liittyy usein jonkin asteinen kuolemanpelko.

- Ajatellaan, että jos en tee jotain, en pääse tunteesta eroon ja sitten käy huonosti.

Mindfulnessissa tunteita ei koeteta muuttaa eikä niistä pyritä eroon, vaan niille annetaan tilaa. Tunteet tulevat näin nähdyksi ja koetuksi. Ne menettävät voimaansa ja saavat mahdollisuuden aidosti aueta ja muuttua itsestään.

- Se on kuin hyppäämistä suoraan surutyön viimeiseen vaiheeseen eli hyväksyntään, Juho kertoo.

Mindfulness käsitetään helposti mielenhallintakeinona. Se ei kuitenkaan ole keino hallita ajatuksia tai pakata tunteita pois.

Mindfulnessin kautta kehittyy ymmärrys siitä, että tunteet poistuvat itsestään.

Juho muistuttaa, kaikki toimintamme muodostaa polkuja: toistuvissa tilanteissa käyttäydymme tietyllä tavalla ja meissä herää samoja ajatuksia ja tunteita – tallaamme siis samaa käyttäytymisen polkua. Ihminen saattaa syödä suruunsa tai syyttää aina hermostuessaan muita.

- Koska polkua on tallannut jo kenties vuosikymmeniä, on luonnollista, että siltä poikkeaminen voi olla vaikeaa ja tottumuksesta reagoi helposti samalla tavalla kuin aina. Mutta jos havainnoi ja on tietoisesti läsnä, voimme toimia eri tavalla kun yleensä, Juho kertoo.

Juho painottaa, että mindfulness on henkilökohtainen tie. Mikään ei tule ylhäältä käskettynä, vaan kaikki lähtee itsestä.

- Mindfulnessin avulla ihmiselle kehittyy kyky ymmärtää ja hyväksyä itseänsä ja siinä samalla muut.

Lue myös
Mindfulness-ohjaaja Juho Leppiniemi
Yle Olotila: Mindfulness - Mitä se on?
Tietoisuustaitojen vaikutusta nuorten ja lasten mielenterveyteen aletaan tutkia

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.