Hyppää pääsisältöön

Suoliston bakteerit ja mielen terveys

Ihmisessä on miljardeja bakteereita, joista suurin osa majailee suolistossa. Monilla sairauksilla ja suoliston kunnolla on yhteys, se tiedetään. Se, että suoliston bakteerit vaikuttavat myös keskushermostoon ja sitä kautta muun muassa mielen ongelmiin ja tunteisiin, perustuu uusiin havaintoihin.

– Vielä kymmenen vuotta sitten kukaan ei ehkä olisi uskonut, että suoli, suolen mikrobit ja keskushermosto löytävät toisensa. On tiedetty kauan, että ihmisen hyvinvointi ja psykologiset seikat, kuten ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta se, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan, ja että suolen sisällöllä, mikrobeilla, voi olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen, on kyllä varsin uutta tietoa, huomauttaa integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta.

– Kun aloitin bakteriologian rintamalla tutkimukset, ei ollut lainkaan ymmärrystä, kuinka suuri merkitys suoliston bakteereilla voi olla terveyteen. Nyt tämä yhteys on liitetty hyvin moneen erilaiseen tautiin. Ei niin että bakteerit sinällään aiheuttaisivat tautia, vaan bakteerit ovat myötävaikuttavina tekijöinä silloin, kun tapahtuu erityisesti suoliston pinnan muutoksia, rikkoutumista, toteaa puolestaan Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

Suolistossa asustelee satoja erilaisia bakteerikantoja, joiden välillä normaalisti vallitsee tasapaino. Eri syistä tasapaino saattaa horjua. Puhutaan dysbioosi-ilmiöstä, joka voi syntyä antibioottien, dieetin, muuttuneen hygienian, erilaisten ympäristömyrkkyjen tai infektioiden seurauksena, ja joka aiheuttaa vääristyneen immuunivasteen. Dysbioosissa syntyy suolessa tulehdusreaktioita, ja stressissä nämä ovat todennäköisesti yleisempiä.

Suolisto – toiset aivot

Turhaan ei sanota, että suolisto on toiset aivot.

– Tutkijat ovat sanoneet, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on tietysti oma hermostoverkkonsa, mutta myös bakteerit tuottavat tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita. Tämä on yllättävä juttu, joka antaa ihan uuden perspektiivin siihen, millä tavalla meidän pitäisi pitää huolta tästä bakteeristosta, Pentti Huovinen jatkaa.

Yle Akuutti

Suolen seinämässä on iso joukko hermosoluja, joka kuitenkin on pieni osa verrattuna keskushermoston hermosolujen määrään.

– Siellä on hermosoluja, jotka käyttävät samoja välittäjäaineita kuin keskushermoston hermosolut. Tiedetään, että suolen mikrobit voivat vaikuttaa tiettyjen aivojen välittäjäaineiden esiasteisiin, muun muassa tryptofaanin saantiin, joka on tavallaan aivojen välittäjäaine serotoniinin esiaste. Voi olla, että on suoleen liittyviä tekijöitä, jotka pystyvät säätelemään sitä, millä tavalla keskushermosto saa käyttöönsä tiettyjä välittäjäaineita ja miten ne siellä toimivat, kuvailee Hasse Karlsson mekanismia.

Eräs suolen ja keskushermoston yhdistävä tekijä näyttää olevan, että suoliston mikrobisto saattaa aikaansaada immuuniaktivaatiota.

– Immuuniaktivaatio saattaa johtaa sytokiinien, tulehdusmarkkereiden, tuotannon lisääntymiseen ja ne voivat suoraan vaikuttaa keskushermoston toimintoihin. Tiedetään, että depressiossa inflammaatiomekanismit ovat käynnissä. Puhutaan subkliinisestä inflammaatiosta, joka itse asiassa voi yhdistää tiettyjä keskushermostosairauksia aika moneen muuhunkin sairauteen, jossa on samanlaisia ilmiöitä. Tiedetään, että esimerkiksi liikalihavuuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin liittyy inflammaatiota. Saattaa olla avautumassa näköala, että tiettyjä erillisinä pidettyjä sairauksia voi olla yhdistämässä tietyt perusmekanismit, kuten immuniteettihäiriöt, jotka sitten voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin, mutta joiden juuret olisivat yhteiset, Karlsson selvittää.

Rikas suoliston bakteeristo hyväksi aivoille

– Esimerkiksi mikrobittomat hiiret laboratorioissa ovat levottomampia kuin hiiret, joilla on normaali bakteeristo suolistossa. Tämä antaisi viitettä siihen, että kun kaupungistumisen tapahduttua me emme möyri puutarhaa, aja eläimiä takaa tai hali kanoja, on tämä aiheuttanut meille varmaan yhteisönä bakteeristovajauksen, joka sitten voisi olla teoriassa esimerkiksi levottomuuden tai ahdistuneisuuden yksi syy, pohtii Huovinen.

Yle Akuutti

FinnBrain on käynnissä oleva laaja ja monipuolinen kliininen tutkimus, johon osallistuvat perheet rekrytoidaan mukaan ennen lapsen syntymää. Seuranta alkaa jo äidin ollessa raskaana ja ajatuksena on tutkia syntyvän lapsen aivojen kehitystä monelta eri kannalta. Vauvoja toivotaan voitavan seurata aikuisuuteen asti - jopa vuosikymmenien ajan.

Koska FinnBrain -tutkimuksessa seurataan muun muassa lapsen aivojen ja keskushermoston kehitystä, kiinnostuivat tutkijat oitis myös keskushermoston ja mikrobien välisestä liikenteestä. Tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Hasse Karlsson kertoo:

– Haluamme katsoa, onko mikrobiston rakenteella vaikutusta myös syntyvän lapsen keskushermoston kehitykseen jollakin tavalla: onko sillä yhteyksiä esimerkiksi lapsen stressiherkkyyteen tai tunne-elämän säätelyyn, joka on toinen keskeinen alue FinnBrainissä.

Muun muassa autismiin vaikuttavista tekijöistä on viime vuosina esitetty useita hypoteeseja.

– Viimeinen on, että Sutterella-bakteeri olisi yliedustettuna autististen lasten suoliston bakteeristossa. Nämä ovat alustavia tutkimuksia. Se, onko kyseinen bakteeri mukana tämän taudin aiheuttamisessa, on ihan toinen juttu, professori Huovinen toteaa.

– Ihmisillä osoitettiin, että autististen lasten suolen mikrobifloora on hyvin erilainen kuin ei-autististen lasten. Se on ollut hyvin kiinnostava havainto. Sen ongelma on ollut, että ei ole tarkkaan tutkittu, mikä näiden lasten ruokavalio on ollut. Autistiset lapset saattavat olla hyvin tarkkoja siitä, mitä he syövät, lisää Hasse Karlsson.

Yle Akuutti

Stressi ja vatsa

– Kun hermostumme, suolistossa maha saattaa möyriä ja kouristella. Nyt eläinkokeissa on havaittu, että stressi muuttaa suolen käyttäytymistä. Kun rotta laitetaan veden ympäröimälle alueelle, se alkaa kärsiä stressistä. Samaan aikaan on havaittu, että suolen läpäisevyys muuttuu ja suolen läpäisevyyttä voidaan muuttaa antamalla bakteereita näille koe-eläimille, esimerkiksi maitohappobakteereita, professori Huovinen kuvailee.

Krooninen stressi vaikuttaa siihen minkälaisia mikrobeja suolistossamme elää. Voitaisiinko stressiä siis jopa hoitaa hoitamalla suoliston bakteeristo kuntoon?

– Probiootit näyttävät olevan yksi keino, jolla voidaan stressioireilua tai stressireaktiota vähentää, pohtii professori Karlsson.

– Villeimmät arvaukset ovat, että tulevina vuosina tai vuosikymmeninä tiettyjä psykiatrisia häiriöitä, vaikka ahdistuneisuushäiriötä ja masennusta, voitaisiin hoitaa muokkaamalla suolen mikrobistoa. Jos ihan villiksi heittäytyy, niin ulosteensiirtojahan käytetään joissakin sairauksissa jo nyt, jossa siirretään tietynlaista bakteerikantaa potilaan suolistoon. Onko tämä sitten koskaan todellisuutta psykiatristen häiriöiden hoidossa, on tietysti ennenaikaista mennä sanomaan. Tämän tyyppisiä perspektiivejä tämä tietysti herättää, visioi Karlsson.

Asiantuntijat:

HASSE KARLSSON, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, FinnBrain -tutkimus, Turun yliopisto

PENTTI HUOVINEN, bakteeriopin professori, Turun yliopisto

Lue lisää suoliston toiminnasta ja hyvinvoinnista:

Ihmeellinen suolisto: Mitä kakkasi kertoo ja yhdeksän muuta näkökulmaa suolistoon

Miltä kakkasi näyttää? Mitä se kertoo terveydestäsi?

Ilmavaivoja, turvonnut vatsa ja mahakipuja – auttaako ruokavalion FODMAP-siivous?

Naposteletko? Ei pitäisi - jatkuva puputtaminen rasittaa ohutsuolta

Missä on lähin vessa? Elämää stressivatsan kanssa

Katso Prisma Studion video: Kakkahakkeri - kuinka ottaa suolistobakteerit haltuun?

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.