Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Syömme silmillämme – punainen mehu maistuu marjaisalta

Punaista mehua laseissa
Punaista mehua laseissa Kuva: YLE elintarvike

Ruoan maistamisessa aistimme menevät suloisesti sekaisin. Jos elintarvikkeen pakkaus on oranssin värinen, haluamme löytää mausta appelsiinia tai porkkanaa. Myös ruokiin lisätyillä väriaineilla ja aromeilla luodaan mielleyhtymiä ”aitoon” raaka-aineeseen.

Helsingin yliopiston professori Hely Tuorila on erikoistunut elintarvikkeiden aistinvaraiseen tutkimukseen. Hän tutkii tiimeineen ruoan ulkonäköä, rakennetta, hajua ja makua. Kuinka ne havaitaan ja miten ne vaikuttavat ruoan miellyttävyyteen? Yksi aisti on edellä muita:

Professori Hely Tuorila
Professori Hely Tuorila Professori Hely Tuorila Kuva: Yle hely tuorila
- Kun ruoka maistetaan, näkö on hyvin tärkeä aisti, Tuorila kertoo.

Sen huomaa, kun katselemme ja haistelemme Fun Light – tiivisteestä tehtyä juomaa ja luimme pullojen pakkausmerkintöjä.

- Erikoista, että valmis vadelmamehu on tummemman väristä kuin valmis mansikkamehu. Mansikka on kuitenkin tummemman punainen marja, Tuorila hämmästelee.

Fun Lightin marjanmakuisiin tiivisteisiin tehdään punainen väri yllättävällä aineella: porkkanauutteella. Sitä ei ole toistaiseksi luokiteltu lisäaineeksi. Porkkanauutteesta syntyy luonnollisempi vaikutelma kuin jos juomassa olisi lisäaineena väriä.

Aromeja on monenlaisia

Elintarvikkeisiin lisätään aromeja antamaan tai muuttamaan tuoksua tai makua. Kaikkien FUN Light -juomienkin maut ovat peräisin aromeista.

- On ne makeita - ja aromin makuisia, Tuorila maistelee.

Sallittuja aromiaineita on yli 2000. Aromeja on luontaisia, luontaisen kaltaisia ja keinotekoisia. Ruokien pakkauksissa ei kuitenkaan tarvitse avata aromin sisältöä, vaan pelkkä sana ”aromi” riittää.

Keinotekoinen aromi voi sisältää jopa satoja eri ainesosia. Luontaisia aromeja tehdään kasvi- tai eläinperäisistä raaka-aineista.

Fun Lightin maahantuoja Felix Abba kertoo, että heillä aromit ovat luontaisia kaikissa mauissa lukuun ottamatta Tutti Frutti –tiivistettä.

- Kaikissa Fun Light -tuotteissamme lukee ainoastaan ”aromi/aromit”, sillä tässä runsaasti lisäaineita sisältävässä tuotteessa ei aromien luontaisuuden korostamisella ole katsottu olevan merkitystä, Felix Abban nettisivuilta selviää.

Mansikkaa vai mansikanmakuista?

Elintarvikkeen nimi ei saa johtaa harhaan. Mansikkajuoma ei ole sama asia kuin mansikanmakuinen juoma. Näin viranomainen Evira linjaa: Jos tuotteessa on useita ainesosia eikä mikään niistä ole määräävässä asemassa - ja jos sen lisäksi tämän tuotteen ominainen maku tulee aromeista, nimessä pitäisi lukea "-makuinen".

Mansikanmakuisessa juomassa on siis aina vähemmän mansikkaa kuin mansikkajuomassa.

Elintarvikkeiden valmistajat eivät aina muista Eviran ohjetta noudattaa. Esimerkkejä löytyy muun muassa juomahyllyltä, vaikkapa Laitilan virvoitusjuomatehtaan Into puolukkalonkero. Tuote ei ole oikeata puolukkaa nähnytkään, vaan puolukkainen maku tulee aromeista. Nimen pitäisi siis olla puolukanmakuinen. Jostain syystä tölkin kannessa on veriappelsiinia muistuttava piirroskuva…

Kuva tuo veden kielelle

Vaniljajogurttipurkki
Vaniljajogurttipurkki Kuva: YLE jogurtti
Katselimme professori Tuorilan kanssa Valion vaniljajogurtin pakkausta. Pikarin kyljessä on tropiikissa kasvavan vaniljan kuva.

- Kyllä kasvin kuva viittaa siihen, että tuotteessa on ihana runsas vaniljan oikea aromi.

Jogurtissa ei kuitenkaan ole oikeata vaniljaa, vaan ainoastaan vanilja-aromia. Valio ei kerro, mistä aromi on tehty.

- Jogurtissa käytettävät aromit koostuvat useasta aromi-aineesta ja luontaisista aromi-yhdisteistä, joiden yksityiskohtainen koostumus on aromitoimittajien liikesalaisuus, Valiolta vastattiin.

Keiton hituset saavat ajattelemaan lihaa

Hely Tuorila käänteli Jalostajan juustoisen savuporokeiton pakkausta hämmästyneenä. Poron lihaa keitossa on 1,5 prosenttia. Lisäksi siinä on hirven ja saksanhirven lihaa vajaat 1,5 prosenttia. Aromeja on kahdeksan erilaista.

Juustoinen savuporokeitto -pakkaus
Juustoinen savuporokeitto -pakkaus Kuva: YLE savuporo
- Tässäkin pakkaus vaikuttaa mielikuviimme ja sitä kautta maistamiseen. Nimessä luvataan savuporoa. Pakkauksen kuvan keitossa on hitusia, ja ne viittaavat siihen, että keitossa täytyy olla jotain muutakin kuin juustoa.

- Me myös tunnemme hituset tuntoaistilla ja oletamme, että se on poroa. Savu on myös voimakas aromi. Jos pakkauksesta tuoksahtaa savun tuoksu, se viittaa savuporoon ja täydentää linkin mielikuvissamme.

Keiton ainesosissa ei mainita sanaa savu tai savuaromi. Voi silti olla, että haistamme savun tuoksua, koska pakkauksessa sitä luvataan.

Maut opitaan

Periaatteessa pystymme erottamaan esimerkiksi marjan oikean maun aromeilla tehdystä mausta.

- Jos emme ole koskaan syöneet mansikkaa, meille voi kyllä opettaa vaikka mansikanmakuisen juoman kautta, että mansikka maistuu tältä, Tuorila kertoi.

- Tästä on USA:ssa tehty tunnettu tutkimus. Jos kuluttajat olivat tottuneet purkissa myydyn appelsiinimehun aromiin, niin kun he saivat tuoretta, puristettua appelsiinimehua, se ei ollut heidän mielestään oikeata tavaraa.

Tuorila toivoo, että suomalaiset kuluttajat – ja varsinkin lapset - oppisivat mansikan maun oikean mansikan kautta.

Ei ihan mitä tahansa

Melkein mistä tahansa pystyy tekemään minkä tahansa makuista. Mutta ihan kaikki ei mene täydestä:

- Mehän opimme pienestä pitäen, mikä on ruokaa ja mikä ei ole. Tuo käsitys täsmentyy ihan ensimmäisten vuosien aikana. Sen jälkeen meille ei toivottavasti ihan mitä tahansa mistä tahansa voida valmistaa, Tuorila kertoi.

Toisaalta haluamme vaihtelua ja uusia kokemuksia.

- Syntyy myös uusia alaryhmiä: Yhdet ihmiset jättävät aromit ja lisäaineet kokonaan pois. Toisille riittää, että ruokaa on helppo ja nopea valmistaa ja että siinä on kiva maku, Tuorila pohti.

Eri kohderyhmille kehitellään yhä enemmän omia elintarvikkeita.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.