Hyppää pääsisältöön

Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia

Kouluradion ohjelmassa vuodelta 1959 tutustutaan kirjailija Minna Canthin persoonaan ja yksityiselämään 1800-luvun Suomessa. Ohjelmassa myös haastatellaan Canthin tytärtä rouva Lyyli Andersinia ja kirjailijan läheisesti tuntenutta rouva Aija Kotilaista.

Minna Canth (1844–1897) oli yksi suomenkielisen kirjallisuuden, erityisesti näytelmäkirjallisuuden suurista nimistä. Hän oli myös taitava liikenainen ja suurperheen äiti, joka jaksoi myös kiinnostua yhteiskunnallisista asioista ennen kaikkea tasa-arvosta ja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamisesta. Teksteissään hän toi esiin monenlaisia yhteiskunnallisia epäkohtia, joita aikalaiset eivät aina olleet valmiit kuulemaan.

Minna eli Miinu oli syntynyt Tampereella, mutta hän muutti kahdeksanvuotiaana perheensä kanssa Kuopioon. Miinun isä Gustaf Johnson perusti kaupan Kuopioon. Kauppa sijaitsi samassa talossa kuin perheen koti, joten koko perheelle oli luontevaa hoitaa kauppaa yhdessä. Vaikka pieni kaupunki sijaitsikin Savon sydämessä, sen virkamiehistä suurin osa puhui ruotsia. Jotkut sivistyneet perheet puhuivat kuitenkin kotonaan suomea periaatteesta, ja Minna Canthin luona puhuttiin aina suomea, totesi rouva Aija Kotilainen Kouluradion haastattelussa

Kuopiossa Miinu jatkoi Tampereella aloittamaansa koulunkäyntiä. Hän pääsi ruotsinkieliseen valtion tyttökouluun (Frouvasväen koulu sivistyneimpäin vanhempain tyttäriä varten ), johon hänen ei olisi syntyperänsä vuoksi pitänyt päästä. Mutta kauppias Johansonin hyvien liiketoimien ansiosta näin tapahtui. Koulussa suurin osa oppitunneista omistettiin käsitöille, joten tyttöjen tiedollinen kasvattaminen koulussa oli hyvin rajattua.

Miinun päästyä Frouvasväen koulusta, isä olisi halunnut Miinun jäävän kotiin ja opettelevan naisille sopivia puuhia, kuten koruompelua, pianon soittoa ja kaunista käytöstä. Miinu oli hyvin voimakastahtoinen ja halusi opettajaksi, joten hän haki ja pääsi Jyväskylän seminaariin vuonna 1863. Nyt Miinu alkoi käyttää etunimenään Minnaa. Jyväskylän seminaarin luonnontieteiden lehtori J. F. Canth ihastui nuoreen Minnaan. Opiskelu jäi, kun vuonna 1865 solmitun avioliiton myötä alkoivat perheenemännän huolet Jyväskylässä.

Eihän Helsingissä työskentelystä tulisi mitään. Hiljaisuutta se vaatii.― Minna Canth Aija Kotilaiselle Helsingin vierailun aikana

Cantheille syntyi kaikkiaan seitsemän lasta. Kiireisellä perheenäidillä oli puhtia kirjoittaa miehensä toimittamiin lehtiin kansankasvatuksesta, -valistuksesta ja naisten oikeuksista. Kun lehtori Canth kuoli vuonna 1879, Minna Canthin vastuulle jäi perheen elättäminen. Pian Canth muutti lapsineen takaisin Kuopioon, jossa hän otti hoitaakseen isänsä lankakaupan.

Kuopiossa Canthin Kanttilaksi kutsuttuun taloon muodostui erityinen "Minnan salonki", jossa kävi kirjallisuudesta kiinnostuneita henkilöitä aina ulkomaita myöten. Aija Kotilainen muistelee, että Cathin oppilaat olivat myös tervetulleita Kanttilaan. Hän ei väheksynyt nuoria vaan nautti heidän seurastaan. Kotilaisen ensitapaaminen Minna Canthin kanssa tapahtui vuonna 1890, jolloin Kotilainen oli 16-vuotias. Hänen Helsingissä opiskeleva veljensä oli avioitunut Canthin tyttären kanssa. Nuoripari asui Helsingissä, jossa Canthilla oli myös sivuliike. Kun sitten Savon rata vihdoin valmistui ja ensimmäinen juna lähti kohti Helsinkiä, matkustajiksi tulivat sekä Canth että Kotilainen. Kirjailija otettiin pääkaupungissa riemuiten vastaan. Juhlia ja päivällisiä riitti, mutta paluu kotiin Kuopioon poltteli ajatuksissa jo parin päivän kuluttua. Rauhaton Helsinki ei kirjailijan mielestä sopinut hänelle. Hän kaipasi rauhallista ympäristöä kirjoitustyötään varten.

Rouva Lyyli Andersin, kirjailijan tytär, kertoo elämästään äidin kanssa Kuopiossa. Erityisesti hän muistelee äidin onnea, kun tämä pääsi kirjoittamaan. Hän heräsi aamuvarhaisella ja alkoi kirjoittamaan kynttilänvalossa, sillä sähkövaloahan ei ollut. Kirjoitustyö jatkui aina aamiaiseen asti. Liikeasiat kuitenkin veivät väistämättä osan ajasta. Iltaisin kotona kävi vieraita, ja tyttären mukaan Minna Canth oli mielissään siitä, että sai keskustella ja pohtia asioita. Aivan yksin Canth ei työtaakkaansa kantanut vaan liiketoimissa oli mukana apulaisia kuten myös kotonakin.

Draamassa täytyy olla suuria tunteita ja suuria konflikteja.― Minna Canth näytelmästään Papin perhe

Vuonna 1882 tapahtui Minna Canthin uran mullistava käänne. Helsingin Suomalainen teatteri vieraili Kuopiossa ja teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom asui Kanttilassa vierailun ajan. Bergbom ja hänen sisarensa Emilie Bergbom ystävystyivät Canthin kanssa. Lyyli Andersin muistelee, miten hänen äitinsä odotti suuresti Bergbomien vierailuja. Ystävyys Minna Canthin ja Bergbomien kanssa johti siihen, että Canthista tuli sekä rakastettu että kiistelty näytelmäkirjailija. Monet hänen näytelmiensä aiheista olivat suoraan elävästä elämästä. Esimerkiksi Anna Liisan esikuva oli eräs nuori nainen, joka oli joutunut vankilaan. Työmiehen vaimossa näkyi Canthin ja Savon radan työmiesten väliset keskustelut. Draamakirjailijana Canth kavahti mietoja tunteita eivätkä hänen totuudenjanonsa ja rehellisyyden kaipuunsa olisi toisenlaisista tunteista sallinut kirjoittaakaan.

Teksti: Sirpa Jegorow & Hannele Yli-Viitala

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.