Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Sähkön kuluttajasta aurinkoenergian tuottajaksi

Kai Mattsson talonsa katolla
Kai Mattsson talonsa katolla Kuva: YLE sähkö

Yksityinen aurinkosähkön tuotanto on tulossa kovaa vauhtia. Pientuottajien on nykyisin mahdollista myydä ylijäämäsähkönsä verkkoon. Hyödyistä huolimatta aurinkosähköä ei tueta Suomessa. Mattssonien perheessä Kangasalla tuotetaan jatkuvasti sähköä säässä kuin säässä.

- Meille asennettiin marraskuussa 2013 aurinkopaneeleita, jotka on tarkoitettu nimenomaan sähköntuottoon. Ne eivät siis ole lämminvesivaraajia, Kai Mattsson kertoo.

Kyseessä on viiden kilowatin mikrotuotantolaitos. Kennostoja on reilun 30 neliön verran omakotitalon katolla. Paneelit tuottavat sähköä jopa lumen peitossa, tosin vain vähäisiä määriä. Nelihenkinen perhe on marraskuusta helmikuuhun ulottuvalla pimeällä kaudella tuottanut noin kolmen vuorokauden sähköntarpeensa.

Järjestelmän hinta asennuksineen oli noin 12 000 euroa. Mattssonit saivat kuitenkin kolmasosan alennusta osallistumalla laitetoimittajan, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, pilottihankkeeseen.

Kaikki hyötyvät

Meidän ei tarvitse maksaa sähköstä, eikä myöskään siirtomaksuista

Myös useat muut sähköyhtiöt tarjoavat nykyisin pientuotantosopimuksia. Kyse on molemminpuolisesta hyödystä. Sähköyhtiöt sitouttavat näin asiakkaitaan ja myyvät näille sähköä kylminä vuodenaikoina. Tuloja tulee myös paneelien myynnistä. Asiakas puolestaan on osan vuotta sähkön puolesta omavarainen. Lisäksi säästöjä tulee siirtomaksuissa.

-Tavallaan se säästö siinä sähkön hinnassa tuplaantuu, koska meidän ei tarvitse maksaa sähköstä, eikä myöskään siirtomaksuista. Siirtomaksuistahan täytyy nykyisin maksaa miltei saman verran kuin itse sähköstä, Mattsson toteaa.

Sähkön kuluttajasta tuottajaksi

Mikrotuotantolaitoksen tarkoitus on tehdä Mattssoneista omavararaisia sähkön käytössään lämpiminä vuodenaikoina.

Vuorokauden tuotto on ihanneolosuhteissa kymmenisen euroa.

Mattssonit ovat nykyisin kuitenkin myös sähkön tuottajia. Sähköyhtiö on näet sitoutunut ostamaan Mattssonien ylijäämäsähkön markkinahintaan.

-Jos emme saa kaikkea sähköä käytettyä niin se syötetään verkkoon paikallisen verkonhaltijan kautta.

Tuotantolaitos on pitkälti mitoitettu Mattssonien kulutuksen mukaan, joten ylimääräistä sähköä ei juuri tule. Mikäli Mattsonit kuitenkin lähtevät kesällä oikein aurinkoiseen aikaan viikoksi lomalle, eivätkä näin ole sähköä kuluttamassa, odottaa heitä sähköyhtiön laskelmien mukaan vajaan satasen potti. Vuorokauden tuotto on näet ihanneolosuhteissa kymmenisen euroa.

-Se kuulostaa ihan kivalta. Onhan se mahdollista, että tuotamme muutenkin ylimääräistä kesällä, koska meillä sähkön kulutus on silloin aika vähäistä. Pääasia on omavaraisuus, mutta jos sieltä muutamia euroja tulee ylimääräistä, niin hienoahan se on, Kai Mattsson naurahtaa.

Investointi kuolettuu 20 vuodessa

Tilanne voi muuttua, mikäli sähkön hinta jatkaa nousuaan.

Järjestelmän pitäisi olla huoltovapaa ja valmistaja antaakin kennoille 25 vuoden tuotantotakuun. Investoinnin pitäisi maksaa itsensä noin 20 vuodessa, mutta tilanne voi muuttua, mikäli sähkön hinta jatkaa nousuaan.

-Asiantuntijat sanovat, että menee parikymmentä vuotta, mutta itse uskomme, ettei mene niin kauan. Tämä on otollinen paikka, johon paistaa kesällä 14 tuntia päivässä. Optimistisesti ajatellen sanon, että kymmenessä vuodessa tämä on maksanut itsensä takaisin, Mattsson laskee.

Aurinkosähköllä ei tukia

Esimerkiksi saksassa yksityistä aurinkoenergiaa tuetaan voimakkaasti. Suomessa saa vain kotitalousvähennyksen työn osalta. Kai Mattsonin mukaan he tuskin olisivat tuotantolaitosta hankkineet, elleivät olisi saaneet hinnasta kolmasosaa pois sähköyhtiön pilottitukena.

Kai Mattsson talonsa katolla
Kai Mattsson talonsa katolla Kuva: YLE kai mattsson
-Olisi kyllä äärimmäisen tärkeätä, että aurinkovoimalle saisi jonkinlaista laitteistotukea. Nyt on eletty pimeää vuodenaikaa ja me olemme saaneet jo vajaat sata kilovattituntia. Jos meitä olisi miljoona se tekisi satamiljoonaa kilowattituntia. Sillä jo korvaisi hyvin muuta tuotantoa.

Mattssoneilla odotetaan jo malttamattomana lämpimämpiä vuodenaikoja.

-Minusta tuntuu hyvältä, että meillä on tällainen järjestelmä. Me olemme hyvin luonto- ja eläinrakas perhe. Tämä vastaa meidän maailmankuvaamme, Mattsson pohtii.

Tommi Ketonen, Yle Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.